lauantai 26. toukokuuta 2018

Filatelian termejä: Korttikirje


Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992

torstai 24. toukokuuta 2018

Postin taidepalkinto myönnetään graffititaiteilija EGS:lle – Maailman ensimmäiset graffitiaiheiset postimerkit julkaistaan syyskuussa


Posti Oy on myöntänyt vuoden 2018 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon graffititaiteilija EGS:lle. Palkintoon kuuluu 10 000 euron arvoinen rahapalkinto ja postimerkkijulkaisu taiteilijan töistä. Posti julkaisee syyskuussa EGS:n töistä tiettävästi maailman ensimmäiset postimerkit, joissa on aitoja graffiteja.


Syyskuun 12. päivä julkaistavassa postimerkkiarkissa on kaksi kotimaan ikimerkkiä EGS:n suunnittelemista graffiteista maailmalla. Punasävyisen graffitin EGS teki paikallisten maalareiden kanssa Australiaan Melbournen kaupungin varastoalueelle vuonna 2015. - On hienoa, että postimerkki julkaistaan toiselle puolelle maapalloa tehdystä graffitista.

Toisessa postimerkissä kirjaimista E, G ja S muodostuu maailmankartta. - Tein tuon työn Pietarissa vuonna 2014 pidetyn taidefestivaalin yhteydessä pienen kuorma-auton kylkeen. Oli mielestäni hieno ajatus, että maailmankartta lähti seikkailemaan ympäri Pietaria samaan aikaan, kun Venäjä oli talouspakotteiden vuoksi sulkeutumassa. Kartat ja rajat ovat kiinnostaneet minua aiheena aina.


Kirjeet ja postimerkit ovat EGS:lle tuttuja jo vuosien takaa. - Minulla oli eri puolilla maailmaa toistakymmentä kirjekaveria, joiden kanssa vaihtelin kymppikuvia graffiteista. Kun graffiti-postimerkit ilmestyvät syyskuussa, aion lähettää vanhoille kollegoille eri puolille maailmaa nipun kymppikuvia ensipäivänkuorissa, joissa on itse suunnittelemani postimerkit päällä. Odotan sitä innolla, EGS kertoo.

Palkinnolla nostetaan taiteen ja postimerkin arvostusta


Posti haluaa nostaa toista kertaa jaettavalla ainutlaatuisella palkinnolla taiteen ja postimerkin arvostusta ja asemaa. - Etsimme uusia tekijöitä postimerkkimaailman ulkopuolelta. EGS on mielenkiintoinen taiteilija, joka rikkoo graffiteillaan perinteisen taiteentekemisen rajoja. Graffitit sopivat visuaalisuutensa puolesta hienosti postimerkkeihin, kertoo Design Manager Tommi Kantola, joka toimii Postin taidetoimikunnan puheenjohtajana. Vuoden 2017 taidepalkinnon Posti myönsi kuvanveistäjä Jasmin Anoschkinille.

EGS on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita. EGS:n taiteilijanura alkoi 1980-luvun puolivälin jälkeen Helsingissä ensimmäisen suomalaisen graffitiaallon innoittamana. EGS:n graffiteja löytyy nyt jo yli 50 maailman maasta. Viime vuosina EGS on laajentanut ilmaisuaan kohti perinteisempiä taidemuotoja, mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. EGS:n töitä on esillä myös Helsingin taidemuseo HAM:n graffiti-aiheisessa näyttelyssä, joka on avoinna 9.9. asti.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 24.5.2018

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on siltaleima?


Siltaleimalla tarkoitetaan pyöreää postileimaa, jonka keskellä on vaakasuora leiman vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ulottuva alue. Osassa siltaleimoista vaakasuora alue rajoittuu postileimassa olevan sisemmän renkaan reunoihin.

Lahden siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Suomessa siltaleimat tulivat käyttöön venäläisleimojen jälkeen vuodesta 1917 alkaen ja ne olivat käytössä kymmeniä vuosia. Kyseessä on yksi suomalaisten postileimojen päätyypeistä. Siltaleimat voidaan jakaa kaksipostitorvisiin siltaleimoihin, yksipostitorvisiin siltaleimoihin, kaksikielisiin siltaleimoihin sekä muihin siltaleimoihin.

Haminan siltaleima on kaksipostitorvinen siltaleima.

Kattavin teos Suomen siltaleimoista on Eero J. Helkiön kirjoittama ja kokoama Suomen tasavallan siltaleimat -kirja, joka julkaistiin 1980-luvulla. Lisäksi siltaleimoista löytyy paljon tietoa eri seutujen, alueiden ja läänien postihistoriaa käsittelevistä teoksista. Esimerkiksi e-kirjassa Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on tietoa Janakkalan kunnassa käytössä olleista siltaleimoista.

Mäntsälän siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

perjantai 18. toukokuuta 2018

Tabellarius-vuosikirja käsittelee postinkulkua ja viestinvälitystä Suomen sisällissodassa


Postimuseo ja Postimuseon Ystävät ry julkistavat Vapriikissa Museoiden yönä 19.5. Tabellarius-vuosikirjan. Vuosikirja tarkastelee erityisesti vuoden 1918 sisällissotaa kirjeiden, viestinvälityksen ja Postin toiminnan näkökulmasta. Kirjassa on mukana uutta, ennen julkaisematonta tutkimustietoa.


Sota-aikana ihmisten yhteydenpidon tarve korostuu ja viestien merkitys nousee tärkeäksi. Tabellariuksessa matkataan ensimmäisen maailmansodan vuosista verisen sisällissodan läpi aina sodan lopputapahtumiin. Vuosikirja tutustuttaa muun muassa Venäjän armeijan palveluksessa olleiden suomalaisten, Saksassa koulutusta saaneiden jääkäreiden sekä sisällissodassa toimineiden diakonissojen kirjeenvaihtoon. Postin kulun järjestäminen poikkeusaikoina on saanut aikaisemmin tutkimuksessa suhteellisen vähän huomiota. Vuosikirja tarkastelee sisällissodan aikaisen postinkulun järjestämistä punaisen postihallinnon, Vaasan mallin postimerkin ja Saksan Itämeren divisioonan kenttäpostin kautta. Sisällissodan tapahtumia visualisoi Tampereen taistelusta kertovan postikorttikokoelman esittely.

Lisäksi Tabellariuksessa esitellään tänä vuonna 80 vuotta täyttävän Helsingin Pääpostitalon ajassa elävää, mutta samalla alkuperäistä säilyttävää ilmettä.

Kirjan julkistus on museokeskus Vapriikissa 19.5. klo 18-18.45. Juha Valtonen esitelmöi tilaisuudessa aiheesta Postimerkit ja sota – sisällissodan ja 1. maailmansodan olojen vaikutukset postimerkkeihin ja postimerkkiharrastukseen. Vapriikissa on 19.5. runsaasti ohjelmaa liittyen Museoiden yöhön. Koko Tampereen Museoiden yön ohjelma löytyy osoitteesta www.museoidenyotampere.fi.

Kirja on ostettavissa Trafiikki-museoiden verkkokaupasta sekä Vapriikin museokaupasta hintaan 25 euroa.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 15.5.2018

maanantai 7. toukokuuta 2018

Minna Immosen postimerkeillä onnitellaan 9.5.



Toukokuun 9. päivä Posti julkaisee Europa-sarjan postimerkit, jotka nostavat esiin suomalaisen luontomaiseman siltateemalla. Rakastettu postimerkki- ja korttitaiteilija Minna Immonen on maalannut herkkiä kukkia onnitteluihin.

Eurooppalaisia siltoja Humppilasta ja Suomussalmelta


Europa-postimerkkien teemana on vuonna 2018 sillat. Kaikki eurooppalaiset postioperaattorit julkaisevat silta-aiheiset postimerkit, joista yleisö saa äänestää parhaan. Myös raati valitsee oman suosikkinsa. Vuonna 2017 suomalainen Lumilinna-postimerkki valittiin Europa-sarjan voittajaksi.


Posti julkaisee aiheesta Klaus Welpin suunnitteleman postimerkkiarkin, jonka kahteen erilaiseen merkkiin on kuvattu puusilta Humppilan peltomaisemassa ja erämaasilta Suomussalmella.

- Kansallisista lähtökohdistamme valitut sympaattiset ja persoonalliset siltapostimerkit erottuvat varmasti eurooppalaisten metropolien massiivisista silloista, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoo.


Europa: Sillat -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Puusillan kuvannut Hannu Laatunen on usein ajanut paikan ohi Humppilassa ja odottanut oikeanlaista valoa. Erämaasillan on kuvannut Juha Härkönen Seitenahveninen-nimisellä metsälammella toukokuisen auringonlaskun aikaan.

Onnittelut Minna Immosen kukkasin


Rakastetun kuvittajan Minna Immosen postimerkeissä ilahduttavat muun muassa ruusupioni, hortensia, unikko, kissankello ja päivänkakkara. Esimerkiksi erilaisiin onnentoivotuksiin sopivat merkit sisältävät viestejä herkkyydestä, ilosta, suomalaisuudesta ja tietenkin onnesta.


Postin tuotepäällikkö Johanna Rouheen mukaan perinteinen onnittelu päihittää ohikiitävät ja arkiset sähköiset viestit.

- Perinteisessä postikortissa on ylivoimainen henkilökohtaisuuden tunne ja kyky aidosti koskettaa tunnetasolla. Kortti tai kirje erottuu, yllättää ja pysäyttää. Se voi lujittaa sekä syventää lähettäjän ja vastaanottajan suhdetta, ja korostaa sen merkityksellisyyttä ja erityisyyttä.


Onnenkukkia-postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä. Postin verkkokauppaan tulee myyntiin myös viisi Immosen suunnittelemaa kukka-aiheista postikorttia.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 9. toukokuuta klo 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 9. toukokuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Taiteilijat Minna Immonen ja Klaus Welp ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 14-16. Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 2.5.2018

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 4.5.2018


Kirjeiden ja postikorttien uudet postimaksut tulevat voimaan 4.5.2018. Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien uudet postimaksut. Kotimaan ikimerkin sekä vanhojen 1. luokan ja 2. luokan ikimerkkien arvo on 1,50 euroa. Joulutervehdyksen ikimerkin arvo on 0,95 euroa. Ulkomaan ikimerkin arvo on puolestaan 1,60 euroa.

Paitsi että kirje saa painaa korkeintaan 2000 grammaa, niin myös kirjeen koolle on omat rajoituksensa. Kirjeen on oltava kooltaan vähintään yhdeksän kertaa 14 senttimetriä ja korkeintaan 25 kertaa 35,3 kertaa kolme senttimetriä.

Kuvassa kirje, jonka postimaksu syyskuussa 1930 on ollut 1,50 markkaa. Postimaksu on maksettu kuudella Saarisen mallin 25 pennin postimerkillä. Joensuusta 15.9.1930 lähetetty kirje on käynyt Kotkassa 16.9.1930 ja sieltä se on lähetetty edelleen Turkuun. Turkuun kirje on saapunut 17.9.1930. Kohde kertoo myös filatelian historiasta, sillä vastaanottajana on postimerkkiliike.

Lähde:
Postinen Viikko/vecka 18/1 2018

tiistai 1. toukokuuta 2018

Uusi-Seelanti julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä ennen Suomea



Uusi-Seelanti on kahdesta pääsaaresta ja useasta pienemmästä saaresta koostuva saarivaltio. Pääsaaret ovat Etelä- ja Pohjoissaari. Pinta-alaltaan noin 270 000 neliökilometrin kokoinen Uusi-Seelanti sijaitsee suunnilleen 1500 kilometrin päässä Australiasta.

Maan pääkaupunki on Wellington, jossa asuu noin 370 000 asukasta. Sen edellä väkiluvussa ovat Auckland (yli miljoona asukasta) ja Christchurch (noin 380 000 asukasta). Koko Uuden-Seelannin väkiluku on noin 4,4 miljoonaa asukasta. Maa itsenäistyi vuonna 1931, johon saakka se oli Britannian siirtomaa.


Uuden-Seelannin ensimmäiset postimerkit ilmestyivät 18. heinäkuuta 1855 (Suomessa ensimmäiset postimerkit julkaistiin vuonna 1856). Niissä oli kuvattuna kuningatar Victoria ja ne painettiin Britanniassa. Ensimmäisiä postimerkkejä oli kolmea eri arvoa: yksi penni, kaksi penniä ja yksi shillinki. 1. tammikuuta 1873 ilmestyi ensimmäinen Uudessa-Seelannissa suunniteltu postimerkki. Sitä käytettiin sanomalehtien lähettämiseen postissa, joten sitä kutsutaan sanomalehtimerkiksi.


Uudessa-Seelannissa on ollut postimerkkejä moneen eri käyttötarkoitukseen: esimerkiksi lentopostimerkkejä, pikajakelumerkkejä ja lunastusmerkkejä. Ensimmäinen lentopostimerkki ilmestyi 10. marraskuuta 1931. Pikajakelumerkkejä julkaistiin ensimmäisen kerran 9. helmikuuta 1903. Ensimmäiset lunastusmerkit ilmestyivät jo 1800-luvulla, tarkalleen ottaen 1. joulukuuta 1899.


Lähteet:
New Zealand Post: https://stamps.nzpost.co.nz/about-stamps-collecting/about-stamps/history-new-zealand-stamps (20.8.2016)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Uusi-Seelanti (20.8.2016)

Lisää luettavaa aiheesta:
New Zealand Philatelic Federation: www.nzpf.org.nz
New Zealand Society of Great Britain: www.nzsgb.org.uk
New Zealand Post: https://stamps.nzpost.co.nz