perjantai 23. helmikuuta 2018

Lasten pääsiäisriemua helmikuun postimerkeissä


Posti julkaisee pääsiäispostimerkit 28. helmikuuta. Saamme myös jatkoa Uhanalaiset eläimet -postimerkkisarjaan, joka on toteutettu yhdessä WWF Suomen kanssa.

Kevään suurta juhlaa ilostuttavat pienet virpojat



Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat suunnitelleet vuoden 2018 pääsiäispostimerkit. Merkit kuvastavat lasten pääsiäisen viettoa sellaisena kuin se tänä päivänä on: yhdistelmä itäsuomalaista palmusunnuntain virpomisperinnettä ja länsisuomalaista trulliperinnettä. Vanhaan itäsuomalaiseen virpomiseen kuuluivat virpomavitsat, onnentoivotukset ja palkan vaatiminen. Länsi-Suomessa trulleiksi pukeutuneet lapset keräsivät makeisia lankalauantaina.

Kolmen erilaisen merkin aiheina ovat pieni poika pukeutuneena pääsiäispupuksi, virpomaan valmistautuneet lapset ja virpoja palkkioineen. Rummun ja Lakaniemen pääsiäispostimerkeissä korostuvat asujen ja virpomavitsojen iloiset värit.


Vuosien saatossa pääsiäisen perinteiset kuva-aiheet ovat näkyneet hyvin postikorteissa ja -merkeissä.

- Pääsiäismunat, tiput, kanat ja kukot seikkailevat kuvituksissa hyvässä yhteisymmärryksessä. Pupujusseja, pääsiäisherkkuja, pajunoksia, noitia, ja samalla virpomisperinnettä, esiintyy yleisesti etenkin postikorteissa. Pääsiäispupu symbolisoi hedelmällisyyttä, sillä se tuottaa ahkerasti poikasia. Myös luontoaiheet ovat olleet suosittuja, koska pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla, Helena Pärssinen Postimuseosta kertoo.


Tuoreeks terveeks -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa pohjoisen eläimiä



Posti jatkaa Uhanalaiset eläimet -postimerkkisarjaa yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Sarjan toisessa julkaisussa esitellään pohjoisen eläimet naali, lohi ja tunturipöllö. Merkit on suunnitellut Petteri Mattila.

Esimerkiksi naaleja uhkaavat nykyään erityisesti kettukannan levittäytyminen tunturialueille. Yksi syy tähän saattaa olla ilmaston lämpeneminen. Viimeisin varma poikuehavainto Suomessa on vuodelta 1996. Lohta uhkaa ylikalastus ja veden lämpeneminen, joka on tuhoisaa mätimunien ja poikasten selviytymiselle.


- On upeaa, että voimme yhteistyössä Postin kanssa tuoda uhanalaisia lajeja esiin ja tehdä niitä tutuksi ihmisille, WWF Suomen viestintäjohtaja Anne Brax sanoo.


Uhanalaiset eläimet II -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 28. helmikuuta klo 14-17


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 28. helmikuuta kello 14-17. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Kello 15-17 postimerkkitaiteilijat Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu sekä Petteri Mattila ovat mukana signeeraamassa töitään.

Paikalla on myös WWF Suomi kertomassa luonnonsuojelutyöstä ja Suomen postcrossingyhdistys esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 19.2.2018

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Postimerkit luovat Suomi-kuvaa Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Postimuseo esittelee Vapriikin kokouskäytävällä Suomea postimerkein esittelevän näyttelyn 100 Wishes from Finland 27.2.–8.4.2018. Näyttely valmistui Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viime vuonna Suomen suurlähetystöjen toiveesta ja se kiersi ympäri maailmaa edustamassa Suomea ja suomalaisuutta.

Olympiavoittaja Matti Nykänen, design: Pentti Rahikainen.

Postimerkit ovat välittäneet kuvaa Suomesta maailmalle osoitettujen lähetysten päällä jo vuodesta 1856. Postimerkkien kuva-aiheena käytettiin aluksi vaakunaa. Kuvapostimerkkejä alettiin valmistaa 1920-luvun lopulla. Nykyään Suomen luonto, kulttuuri, tiede, taide ja osaaminen näyttäytyvät postimerkeissä rikkaana suomalaisten, usein maailmallakin palkittujen suunnittelijoiden, kiteytyksinä.

Näyttelyyn on valittu kymmenen suomalaisuudesta kertovaa teemaa. Kansalliseepos Kalevala on inspiroinut kulttuurin saralla taiteilijoita ja kirjailijoita. Kalevala näkyy myös lukuisten postimerkkien aiheissa. Suomalaisesta arkkitehtuurista, suunnittelusta ja muotoilusta on ilmestynyt runsaasti postimerkkejä kautta aikojen. Postimerkeissä näkyy vahvasti myös Suomen pohjoinen luonto eläimineen.

Musiikkiaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt sekä klassisen että kevyen musiikin edustajien kunniaksi Sibeliuksesta Lordiin. Populaarikulttuuria postimerkeillä edustavat muun muassa Tove Janssonin muumeista ja Angry birds -pelin linnuista julkaistut postimerkit. Urheilumerkeissä tuulettelevat lukuisat kansainvälisesti tunnetut suomalaiset urheilusankarit. Kiinteä osa suomalaisuutta on myös joulu, joka onkin vienyt viestiä kirjeiden päällä maailmalle siitä ”ainoasta oikeasta” joulupukista.

Design: Päivi Vainionpää, kuva: Irmeli Leppänen.

Näyttely oli osa valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelmaa ja kiersi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ajan suurlähetystöissä ja edustustoissa eri puolilla maailmaa. Näyttely oli esillä Tanskassa, Belgiassa, Malesiassa, Australiassa, Isossa-Britanniassa ja Ukrainassa. Näyttelyn kieli on englanti.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 21.2.2018

maanantai 19. helmikuuta 2018

Burkina Faso tunnettiin aiemmin nimellä Ylä-Volta


Burkina Faso on Länsi-Afrikassa sijaitseva valtio, jonka rajanaapurit ovat Benin, Ghana, Mali, Niger, Norsunluurannikko ja Togo. Maa tunnettiin nimellä Ylä-Volta, kunnes se sai vuonna 1984 nimekseen Burkina Faso. Maan pääkaupunki on Ouagadougou, jossa asuu noin miljoona asukasta; kaiken kaikkiaan Burkina Fason väkiluku on yli 18 miljoonaa. Pinta-alaltaan noin 274 000 neliökilometrin kokoisen valtion virallinen kieli on ranska.

Burkina Fason ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1920; ne olivat Ylä-Senegal ja Nigerin merkkejä varustettuna päällepainamalla HAUTE-VOLTE. Vuonna 1928 julkaistiin peräti 23 postimerkin yleismerkkisarja kolmella eri aiheella: Hausa-päällikkö, -nainen ja -soturi.

Vuodesta 1947 maan postihallinto oli osa Ranskan Länsi-Afrikkaa siihen saakka, kun vuonna 1958 perustettiin Ylä-Voltan tasavalta. Uusi postilaitos julkaisi ensimmäisen postimerkkinsä vuonna 1959. Ylä-Voltan postimerkeissä lukee maan nimenä REPUBLIQUE DE HAUTE-VOLTA. Kun Ylä-Voltasta tuli Burkina Faso, vaihtui postimerkkeihinkin maan nimeksi BURKINA FASO.


Burkina Faso was formerly known as Upper Volta


Burkina Faso is a country in West Africa. The country was formerly known as Upper Volta. Burkina Faso’s capital is Ouagadougou where lives about one million people. Population of the country is over 18 million. Official language in Burkina Faso is French.

First stamps of Burkina Faso was published in 1920. They were stamps of Upper Senegal and Niger with an overprint HAUTE-VOLTE. From 1947 Burkina Faso’s postal administration was a part of French West Africa. The Republic of Upper Volta was established in 1958 and the new postal administration published its first stamp in 1959. Name of the country in stamps of Upper Volta is REPUBLIQUE DE HAUTE-VOLTA and in stamps of Burkina Faso BURKINA FASO.

Lähteet/sources:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli/article Burkina Faso (11.11.2016, 11 November 2016)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli/article Postage stamps and postal history of Burkina Faso (11.11.2016, 11 November 2016)

maanantai 12. helmikuuta 2018

Vuoden kaunein postimerkki -äänestyksellä hurja suosio – luontoaiheet kärjessä


Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2017 kauneimmaksi postimerkiksi Stiina Hovin Tyynen rauhallisesti -sarjan postimerkin, jossa on Jari Hakalan ottama kuva Pilviä saaristossa. Voittajapostimerkki sai 9,9 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

Vuoden 2017 kaunein postimerkki, 5093 ääntä, 9,9 % äänistä. 

Kokonaisuudessaan ääniä annettiin viidennes edellisvuotta enemmän – yhteensä 51 428 kappaletta. Jo viime vuonna äänestys oli ennätyssuosittu.

- Tänäkin vuonna luontoaiheet pärjäsivät kaikkein parhaiten; kymmenen eniten ääniä saaneiden joukosta yhdeksän oli luontoaiheisia, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo. - Kyllä näissä postimerkkien maisemissa ihminen rentoutuu, sielu lepää ja akut latautuvat!

Neljä eniten ääniä saanutta merkkiä kuvaavat järviluontoa, viidenneksi äänestettiin Suomen kansallislippu.

Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin internetsivuilla tai postitse. 93 prosenttia äänistä annettiin verkon kautta. Äänestyksestä kerrottiin sekä Postia Sinulle -lehdessä että Postinen-mainoskääreessä.

Stiina Hovi sai jättipotin, myös saunakuvat innostivat


Toiseksi kauneimmaksi äänestetty postimerkki tuli Postin ja Ilta-Sanomien sauna-aiheisesta kuvakilpailusta. Merkki kuvaa rantasaunaa auringonlaskussa. Klaus Welpin suunnitteleman merkin kuvan otti Saarijärvellä Anselmi Auno.

Vuoden 2017 toiseksi kaunein postimerkki, 3847 ääntä, 7,5 % äänistä.

Postimerkkitaiteilijana ensikertalainen Stiina Hovi sai suunniteltavakseen kaksi postimerkkijulkaisua, jotka sisälsivät yhteensä seitsemän erilaista luontoaiheista postimerkkiä. Kymmenen kauneimman joukkoon suomalaiset äänestivät näistä kuusi merkkiä.

Tyynen rauhallisesti -sarjan Auringonlasku järvellä -postimerkki sijoittui kolmanneksi, sen kuvan on ottanut Ilse Holm. Sarjan kolmas kuva, Kimmo Lyytikäisen Joutsenet jäällä, sijoittui kymmenenneksi. Hovin suunnittelemat ulkomaan ikimerkit julkaistiin helmikuussa 2017.

Vuoden 2017 kolmanneksi kaunein postimerkki, 3436 ääntä, 6,7 % äänistä.

Postimerkkejä myy noin 1400 palvelupistettä ja 3200 jälleenmyyjää sekä Postin verkkokauppa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 12.2.2018

lauantai 10. helmikuuta 2018

Filatelia-Uutisia vierailtu lukemassa jo 1000 kertaa


Filatelia-Uutisia on käyty lukemassa jo 1000 kertaa (sivun näytöt yhteensä). Kiitos kaikille teille lukijoille, jotka olette Filatelia-Uutiset löytäneet! Toivottavasti kerrotte tästä blogista ja postimerkkilehdestä myös muille filateliasta kiinnostuneille.

Filatelia-Uutiset on verkossa blogin muodossa ilmestyvä postimerkkilehti, joka sisältää lyhyitä ja pidempiä uutisia filatelian maailmasta.

Voit kertoa filateliaan liittyvästä uutisesta, kuten uusista postimerkeistä, tulevasta postimerkkinäyttelystä tai postimerkkihuutokaupan tuloksista, lähettämällä toimitukselle sähköpostia osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com.

Toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa.


torstai 8. helmikuuta 2018

Ensisuudelmamuisteloita luetaan Postimuseossa


Postimuseo keräsi vuonna 2003 suomalaisilta ensisuudelmakokemuksia liittyen Suudelma-näyttelyyn. Museo päätti ottaa muistelmat esiin arkistosta ja esittää niitä yleisölle maksuttomassa tapahtumassa ystävänpäivänä 14.2. klo 18 aiheeseen sopivan musiikin lomassa. Muistelmia lukevat TTT:n näyttelijät Emmi Kaislakari ja Saska Pulkkinen. Musiikista vastaavat Eeva Rajakangas (laulu ja kitara), Pessi Jouste (viulu) ja Mikko Antila (vibrafoni). 


Muistelmat ajoittuvat 1920-luvulta nykypäivään ja niistä heijastuvat hyvin eri aikakausien tavat ja henki. Muistelmien tunnelmaa kuvaa hyvin erään nuoren naisen lause: -Olin onnesta sekaisin ja kauhusta kankeana. Jännitys, odotus ja yllätyksellisyys ovat mukana muistelmissa. Nuoremmissa kuulijoissa jotkut tarinoista saattavat herättää ristiriitaisia tunteita, koska tavat ovat muuttuneet vuosien saatossa. 

Ystävänpäivänä koko päivän klo 18 saakka kaksi ystävää pääsee Vapriikkiin yhden hinnalla. Klo 18 alkavaan esitykseen on vapaa pääsy. Tarjolla on myös ystävänpäiväteemaan sopivia askartelu- ja pohtimispisteitä rakkaudesta sekä rakkaudesta lajiin -opastuksia.

  • Klo 16 Rakas Tampere – Opastus Kadonneet kaunottaret -näyttelyyn
  • Klo 16.30 Pikatreffit punkin kanssa – Opastus Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyyn
  • Klo 17 Jäähän kohdistunut rakkaus – Lasse Oksanen ja Kimmo Leinonen tunnelmoivat Suomen Jääkiekkomuseossa 

Postimuseo on museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. 

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 8.2.2018

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Ahvenanmaan tämänvuotisessa Pohjola-julkaisussa Itämeren lohi


Pohjola-postimerkkisarjassa julkaistaan 13. maaliskuuta 2018 uusi postimerkki. Pohjoismaisten postilaitosten huomion keskipisteenä ovat tällä kertaa pohjoismaiset kalat. Lohi on ollut erityisen tärkeä ahvenanmaalaisille ammattikalastajille, ja Ahvenanmaan postimerkissä loistaa hopeanhohtoinen Itämeren lohi, jonka on luonut tuttu ruotsalainen taiteilija Lars Sjööblom. 


Lohi (salmo salar) on hopeanhohtoinen kala, jolla on X:n muotoisia, mustia täpliä pitkulaisessa ja sukkulamaisessa kehossa. Sitä kutsutaan myös meriloheksi tai Itämeren loheksi. Itämeren lohi saalistaa pääasiassa silakkaa ja pikkukaloja, mikä saa aikaan sen, että lihan väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen toisin kuin kasvatetun lohen punertava liha. 

Lohenpyynti on ollut tärkeä tulonlähde ahvenanmaalaisille ammattikalastajille, erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Aluksi kalastajat troolasivat silakkaa ja kilohailia sekä pyydystivät lohta verkoilla kalastusaluksillaan, mutta melko pian he erikoistuivat. Getalaisella telakalla rakennettiin useita aluksia pelkästään lohenkalastukseen, ja yksi niistä on kuvattuna esipäivänkuoressa. Lohen kalastusta rajoitettiin huomattavasti 1990-luvun alussa, ja ajoverkkokalastus kiellettiin 2008. Nykyään ahvenanmaalainen kalastus on pienimuotoista rannikko- ja saaristokalastusta, saaliina lähinnä makean veden lajeja ja vain pieniä määriä lohia. 

Lähde ja teksti sekä kuva: 
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2018

lauantai 3. helmikuuta 2018

Italia 2018 on kansainvälinen postimerkkinäyttely marraskuussa


Italian Veronassa järjestetään kansainvälinen postimerkkinäyttely 23.–25. marraskuuta 2018. Italia 2018 -nimisessä näyttelyssä on kansainvälinen kirjallisuusluokka, kansallinen näyttely käsittäen perinteisen filatelian luokan, postihistorian luokan ja aihefilatelian luokan sekä edellä mainittujen luokkien lisäksi ehiöluokan ja maksimifilatelian luokan käsittävä kansainvälinen näyttely, jonka kokoelmat liittyvät suureen sotaan (The Great War).

Näyttelyn järjestää Italian filatelistiliitto. Italia 2018 -näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa www.italia2018.eu.

Lähde:
Italia 2018: http://expo.fsfi.it/italia2018/IT2018_index.php (3.2.2018)


torstai 1. helmikuuta 2018

Erään postimerkkeilijän muotokuva kertoo 30-vuotisesta filateliaharrastuksesta



Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta kertoo siitä, miten eräästä postimerkkeilijästä on tullut filatelisti ja kuinka hänen harrastuksensa on kehittynyt nuorisofilateliasta blogien maailmaan. Kirjassa kerrotaan muun muassa hänen artikkeleistaan postimerkki- ja keräilylehdissä, hänen näyttelytuloksistaan ja merkittävimmistä hänen saamistaan filateelisista tunnustuksista sekä joistain erään postimerkkeilijän ajatuksista koskien filatelian kehittämistä.

Erään postimerkkeilijän muotokuva valottaa sitä, mitä kirjan kirjoittaja on filatelian hyväksi tehnyt ja mitä hän on filatelialta saanut. Eräs postimerkkeilijä on ollut filatelisti jo 30 vuotta, vuodesta 1987 vuoteen 2017, eikä filateliaharrastukselle näy loppua.

Teoksen kirjoittaja on Aapo Korte. Korte on janakkalalainen filatelisti, joka on keskittynyt postihistorian keräämiseen ja tutkimiseen sekä postikorttien keräilyyn. Hän sai kipinän postimerkkeilyyn 12-vuotiaana, kun joululahjojen joukossa oli aloittelevan postimerkkeilijän pakkaus.

Kirja on BoD:n (Books on Demand) kautta julkaistu omakustanne. E-kirjana toteutettu teos on saatavilla tai lainattavissa ainakin seuraavilta verkkosivustoilta: Adlibris, amazon.co.uk, Google Play, iBooks, Kobo ja Scribd.

Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta -kirjan ISBN-tunnus on 9789515684431.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Riihimäen Postimerkkeilijöiden 70-vuotisjuhlanäyttely 24.–25.2.2018


Riihimäen Postimerkkeilijät täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlan kunniaksi yhdistys järjestää yhteistyössä Hyvinkään Postimerkkikerhon kanssa keräilytapahtuman ja 70-vuotisjuhlanäyttelyn Riihimäellä Hyrian tiloissa (Sakonkatu 1) 24.–25. helmikuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on avoinna lauantaina klo 9-15 ja sunnuntaina klo 10-15.


Lähde ja kuva:
Riihimäen Postimerkkeilijät ry

perjantai 26. tammikuuta 2018

Uudet ahvenanmaalaiset postimaksulipukkeet esittelevät ihania orkideoita


Åland Post julkaisee uudentyyppiset postimaksulipukkeet 13. maaliskuuta 2018. Merkit ovat tarramerkkejä. Ensimmäinen sarja koostuu neljästä eri aiheesta, joissa on kuvattuna Ahvenanmaalla viihtyviä, ihanalta tuoksuvia orkideoita.

Åland Postin FRAMA-merkkiset postimaksulipuketulostimet poistetaan käytöstä 12. maaliskuuta. Uudentyyppiset postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä ja ne painetaan Zebra-tulostimella, joka on liitetty Maarianhaminan ja Svibyn postikonttoreiden kassapäätteisiin. Åland Post Frimärken myy postimaksulipukkeet sarjana, johon sisältyy kaikki neljä eri aihetta. Kaikissa lipukkeissa on sama arvomerkintä.

Uusissa postimaksulipukkeissa ovat kuvattuina valkolehdokki (Platanthera bifolia), maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja yövilkka (Goodyera repens).



Valkolehdokki ja maariankämmekkä ovat melko yleisiä Ahvenanmaalla eivätkä ne ole rauhoitettuja. Ne kukkivat kesä-heinäkuussa. Valkolehdokilla on vaaleankellertävät kukat, jotka tuoksuvat voimakkaammin illalla ja yöllä. Se viihtyy rehevissä metsissä ja niityillä. Maariankämmekällä on vaaleanvioletit kukat ja se kasvaa soilla ja kangasmetsissä.



Yövilkka on harvinaisempi, mutta ei rauhoitettu Ahvenanmaalla. Kimalaisorho on sen sijaan molempia. Matalakasvuinen yövilkka on tavallinen sammaleisissa havumetsissä ja sen valkoiset, karvapeitteiset kukat aukeavat heinä-elokuussa. Kimalaisorhon erikoiset kukat muistuttavat pistiäisnaarasta, joka onkin ainoa hyönteinen, joka pölyttää kukan. Se viihtyy kosteassa ja kalkkipitoisessa maaperässä ja kukkii kesä-heinäkuussa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2018

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin


Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti ja Ahvenanmaan posti. Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.

Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin, laivapostiin, rautatiepostiin, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen postiin, onnettomuuspostiin, desinfioituun postiin, postisensuuriin, lunastuslähetyksiin, postitoimintojen automaatioon, postiagentuurien postinkäsittelymerkintöihin sekä virkapostiin ja postimaksutta kulkeneeseen postiin.

Uutena osa-alueena ovat postihistorian näyttelysääntöihin tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.

Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys. Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät (yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa). Tavoitteena yhdistyksellä on muun muassa edistää postihistorian tunnetuksi tekemistä.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info/nayttelyt.html (21.1.2018)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/historia.html ja http://www.postihistoria.info/toiminnantavoitteet.html (21.1.2018)

Lisää luettavaa aiheesta:
Postihistoriallinen Yhdistys: www.postihistoria.info
Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) postihistorian komissio: www.fippostalhistory.com

torstai 18. tammikuuta 2018

Ystävyyden valoa vuoden 2018 ensimmäisissä postimerkeissä


Postimerkkivuosi alkaa 24. tammikuuta kolmella julkaisulla, joissa on hyvin edustettuna Pohjois-Suomi ja satumaailma. Taianomaiset ystävänpäivämerkit on suunnitellut rovaniemeläinen Leena Raappana-Luiro, ulkomaan ikimerkkeihin on valittu Lapin matkailun suosikit revontulet ja poro, ja Zacharias Topeliuksen juhlamerkkiä herkistää kuvitus sadusta Adalmiinan helmi. Ensipäivien vietto siirtyy Tampereelta takaisin Helsingin pääpostiin.

Ystävänpäivän postimerkkejä inspiroi taidehistoria


Vuoden 2018 ystävänpäiväpostimerkit on suunnitellut Lapin yliopiston lehtori Leena Raappana-Luiro. Värin ja valon täyteisissä kasvien kuvissa toistuu sydän-muoto, sillä koko toteutuksen idea lähti haavan lehdestä.


- Luova prosessi vei mukanaan, ja huomasin tavoittelevani mystistä, dramaattista ja samalla sadunomaista tunnelmaa. Sydämet muodostavat satumetsän kasvillisuutta, joka loistaa valoaan tummassa ympäristössä, Raappana-Luiro kertoo.

- Vaikka toteutin kuvitukset digitaalisesti, ammennan inspiraatiota taidehistoriasta. Ihailen 1600-luvun hollantilaisia kukkamaalauksia ja vanhoja luonnontieteellisiä kuvituksia, hän jatkaa.

Raappana-Luiro osallistui vuoden 2017 ystävänpäivän postimerkkien suunnittelukilpailuun, tuolloin voittajaksi valittiin pelkistetty Sininen sydän. Raappana-Luiron työt kuitenkin herättivät ihastusta raadissa ja yhteistyö Postin kanssa alkoi.

Ystävyys on valo -postimerkkivihossa on viisi kotimaan ikimerkkiä.

Lapin lumo hurmaa matkailijat


Joulupukin pääposti, Postin erikoismyymälä Rovaniemellä, saa vierailijoita ympäri maailman. Heitä ja kaikkia Suomesta hurmaantuneita matkailijoita ajatellen täydennetään ulkomaan ikimerkkien valikoimaa Stiina Hovin suunnittelemilla Lappi-aiheisilla postimerkeillä. Kahteen erilaiseen merkkiin on kuvattu matkailijoiden suosikit revontulet ja porot.


- Ulkomaalainen matkailija arvostaa Suomessa erityisesti puhtautta, luontoa sekä rauhaa ja turvallisuutta. Revontulten valtava suosio alkaa näkyä jo alkusyksystä, kun erityisesti aasialaisten asiakkaiden määrä alkaa kasvaa, ja sesonkia kestää aina sinne maaliskuun lopulle saakka, myyntiesimies Katja Tervonen Joulupukin pääpostista kertoo.

Lapin lumo -arkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä.

Sadun maailma Topeliuksen pienoisarkissa


Kirjailija Zacharias Topeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta. Topeliusta juhlistetaan Timo Berryn suunnittelemalla pienoisarkilla, jossa on Albert Edelfeltin maalaama henkilökuva vuodelta 1889 ja Rudolf Koivun maalaus Kätkyt ja enkelivartio Topeliuksen satuun Adalmiinan helmi.


- Merkissä olen keskittynyt tekemään kaunista tulkintaa kaikkien tuntemasta satusetä Topeliuksesta. Arkeissa käytetty henkilökuva on maalattu Topeliuksen ollessa Helsingin yliopiston rehtorina; asiaan vihkiytyneet tunnistavat tämän tärkeäksi kuvaksi. Kakkoskuva on valittu paitsi esteettisin, myös symbolisin perustein - sen voidaan tulkita edustavan Topeliusta laajemminkin kuin vain yksittäisen sadun kuvaa, Timo Berry sanoo.

Kahden kotimaan ikimerkin pienoisarkki julkaistaan 24. tammikuuta.

Ensipäivä Helsingin pääpostissa 24.1. kello 12-14


Ensipäivien vietto siirtyy Tampereelta takaisin Helsingin pääpostiin. Pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 24.1. kello 12-14. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Paikalla on myös Suomen postcrossingyhdistys esittelemässä postikorttiharrastusta.

Åbo Akademin syntymäpäivää juhlitaan omakuvapostimerkillä


Ensimmäisen sadan toimintavuotensa aikana Åbo Akademi on kasvanut pienestä alueellisesta yliopistosta kansainvälisesti tunnetuksi tutkimusyliopistoksi, jossa tehdään huippututkimusta sekä tekniikan ja biotieteiden alalla että ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten parissa.

Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi 24.1. ilmestyy Paula Salvianderin suunnittelema omakuvapostimerkki. Åbo Akademi 100 vuotta on kotimaan ikimerkki, jota myydään kymmenen kappaleen arkissa 17 euron hintaan (1,70 euroa/kappale). Merkki on myynnissä muun muassa Postin verkkokaupassa ja Turun pääpostissa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 17.1.2018

Kuvissa on uusien postimerkkijulkaisujen ensipäivänkuoret ja Åbo Akademin syntymäpäivää juhlistavan omakuvapostimerkin arkki.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Turengin erittäin modernia postihistoriaa


Alla olevissa kuvissa on Turengin erittäin modernia postihistoriaa, erittäin-sana siksi, että postileimat ovat tältä vuodelta. Postihistorian kerääminen voi siis kohdistua myös aivan uusiin kohteisiin, tässä tapauksessa leimaukset ovat kirjattujen kirjeiden kuiteilta.


Ylemmästä postileimasta erikoisen tekee se, että kirjattu kirje jätettiin asiamiespostiin 10.1.2018, mutta leimassa päivämääränä on 1.1.2018. Luultavasti kun leimasimen päivämäärää on muutettu yhdeksännen päivän jälkeen, on päivän kohdalle vahingossa muutettu 01 10:n sijasta eli numerot ovat menneet väärinpäin. Toisin sanoen erittäin moderni filateelinen erikoisuus.


Turenki on asukasluvultaan suurin Janakkalan kunnan taajamista.

Sata vuotta sitten -näyttely Postimuseossa Vapriikissa


Postimuseo avasi Vapriikin Galleriassa Sata vuotta sitten -näyttelyn 16.1. Näyttely kertoo postikorttien avulla historiasta ja kulttuurihistoriallisista ilmiöistä Suomessa ja Venäjällä. Mukana on sekä suomalaisten että venäläisten postikorttikeräilijöiden kokoelmia.

Pietarin alueella on jokia noin 300 kilometriä ja kaupungissa 20 kaivettua kanavaa. Nevajoen ylittää yhteensä kymmenen siltaa, joista kortissa Liteinyi-silta.

Näyttely koostuu erilaisista teemapareista. Yhteisiä teemoja ovat muun muassa sadan vuoden takaiset Helsingin ja Pietarin radan rautatieasemat sekä Saimaan kanava ja Pietarin joet ja kanavat. Esillä on myös historiallisia postikorttinäkymiä 1900-luvun alun Pietariin ja Tampereeseen. Myös venäläinen banja ja suomalainen sauna, venäläinen tee- ja suomalainen kahvikulttuuri sekä venäläinen pakkasukko ja suomalainen joulupukki vertautuvat postikorttitaiteen kautta.

Saimaan kanava vihittiin käyttöön 1856. Kanavan pituus Lauritsalasta Viipuriin on 58 kilometriä ja matkalla on 28 sulkua. Postikortin kuva on Tuohimäestä.

Hankkeen tarkoituksena on ollut tiivistää suomalaisten ja venäläisten postikorttiharrastajien välisiä suhteita ja alan erikoismuseoiden yhteistyötä. Näyttely on syntynyt Postimuseon, A.S. Popovin Viestinnän keskusmuseon, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n ja Pietarin postikorttikorttikeräilijöiden CLIO:n yhteistyönä.

Näyttelyyn liittyy Sata vuotta sitten -seminaari 20.1. Seminaarin teemana ovat vanhat postikortit ja postikorttien kerääminen Suomessa ja Venäjällä. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille Vapriikin kävijöille. Suomen Postikorttiyhdistys Apollo järjestää lisäksi näyttelyn yhteydessä sunnuntaisin klo 12-15 postikorttiklinikoita. Niissä tarjotaan opastusta ja ideoita muun muassa korttien tallettamisessa, keräilyssä ja esittämisessä. Klinikassa arvioidaan myös kävijöiden omia postikortteja.

Teetä on nautittu ainakin 5000 vuotta, ja se on kotoisin Kiinasta. Venäläisen seurueen teehetki samovaareineen on tallennettu 1900-luvun alun postikorttiin.

Seminaarin 20.1. ohjelma:
  • Klo 13 Tervetuloa museonjohtaja Kimmo Antila Postimuseo, Nina Vainio Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry, Lyudmila Bakayutova A.S. Popov Viestinnän keskusmuseo ja Vitaly Tretjakov, puheenjohtaja, Pietarin postikorttiyhdistys CLIO
  • Klo 13.30-14 Lyudmila Bakayutova, Fabergé Pietarissa: koruja ja filateliaa (esitelmä venäjäksi, lyhennelmä suomeksi)
  • Klo 14-14.30 Markku Laakso, Postikorttikulttuuri Suomessa sata vuotta sitten
  • Klo 14.30-15 Kahvitauko
  • Klo 15-15.30 Vitaly Tretjakov, Postikorttien keräily ja keräilyn historia Venäjällä (esitelmä venäjäksi, lyhennelmä suomeksi)
  • Klo 15.30-16 Kari Salonen, Tampere postikorteissa ja kaupunkipostikorttien keräily
  • Klo 16-16.20 Kysymyksiä ja keskustelua
  • Klo 16.30- Näyttelyyn tutustumista

Suomalaiset juovat yli kymmenen kiloa kahvia vuodessa. Postikortissa kahvitellaan metsätyökämpällä Kuhmossa. Valokuvaaja Mauno Mannelin.

Sata vuotta sitten -näyttely museokeskus Vapriikissa 16.1.–18.2.2018. Vapriikin osoite on Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 15.1.2018

torstai 11. tammikuuta 2018

Sukellusveneiden historiaa postimerkeillä



Postimuseo esittelee Vapriikin kokouskäytävällä pienoisnäyttelyn Altavastaajan aseesta globaaliksi tuhoajaksi – sukellusveneen historia postimerkeillä. Näyttelyssä on esillä kaikki maailmalla julkaistut sukellusvenepostimerkit vuoteen 2014 saakka ja se on esillä 25.2.2018 saakka.

Näyttely keskittyy sukellusveneen toimintakyvyn, aseiden ja käyttötarkoitusten kehitykseen, tekniikan kehityksen mukaisessa aikajärjestyksessä.


Sukellusveneen sotilaallinen käyttö on merialueen valvontaa ja tiedustelua, asevaikuttamista, suojelutoimintaa, erikoisjoukkojen tukemista ja saartotehtäviä. Sukellusveneellä voi tuhota laivoja, sukellusveneitä puolestaan tuhotaan torpedoilla tai tykkitulella. Aseiden kehittyessä käyttöön ovat tulleet myös erityyppiset ohjukset ilmatorjuntaohjuksista risteilyohjuksiin ja mannertenvälisiin strategisiin ydinohjuksiin maalla sijaitsevia maaleja vastaan.


Merivoimien kaikista taistelualuslajeista sukellusveneillä on laajimmat toiminta- ja kykymahdollisuudet.

Näyttely perustuu kommodori evp, ST Kai Varsion postimerkkikokoelmaan ”Maailman suurin laivasto-osasto”, jonka pohjalta Varsio on väitellyt sotatieteiden tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 2015.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 11.1.2018

tiistai 9. tammikuuta 2018

Kesfilaan ehtii vielä ilmoittautua – Toimi nopeasti!



Jyväskylässä 7.–8. huhtikuuta järjestettävän Kesfila 2018 -näyttelyn ilmoittautumisaikaa on jatkettu 15.1. saakka. Kannattaa siis toimia nopeasti, jos haluaa kokoelmansa mukaan tämän vuoden ainoaan kansalliseen näyttelyyn!

Näyttelyn säännöt ja ilmoittautumislomake löytyvät Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilta osoitteesta https://filatelistiforum.org ja Kesfila 2018:n verkkosivuilta osoitteesta www.freewebs.com/kesfila.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://filatelistiforum.org (9.1.2018)

Kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

maanantai 8. tammikuuta 2018

Postimuseossa kävijäennätys


Museokeskus Vapriikissa on Postimuseon lisäksi Tampereen luonnontieteellinen museo, Tampereen kivimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Mediamuseo Rupriikki, Suomen Pelimuseo ja Nukkemuseo. Vapriikki löytyy osoitteesta Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere. Lähde: Museokeskus Vapriikki: http://vapriikki.fi/museo/ (8.1.2018).

Postimuseo saavutti vuonna 2017 kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, 173 019 kävijää. Postimuseon muutto Tampereelle ja näyttelytoiminnan liittäminen osaksi tänä vuonna Vuosisadan museon palkinnon saanutta museokeskus Vapriikkia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Postimuseon näyttelytoiminnassa vuosi oli poikkeuksellisen vilkas ja kansainvälinen. Viime keväänä esillä olleet kuningatar Elisabet II:n kokoelman ainutlaatuiset filateeliset aarteet ja Postimuseon omat aarteet kiinnostivat yleisöä. Myös lapsille suunnattu Merkillinen seikkailu ja loppuvuodesta avattu Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely ovat olleet suosittuja. Lisäksi Postimuseo esitteli vuoden mittaan useita pienoisnäyttelyitä.

Postimuseo tuotti Suomen suurlähetystöissä ja eri näyttelytiloissa maailmalla 100 Wishes from Finland -näyttelyn, joka kiersi Kööpenhaminassa, Brysselissä, Lontoossa, Canberrassa, Kuala Lumpurissa ja Kiovassa.

Myös tapahtumatoiminnassa vuosi oli vilkas. Erityisen kiitelty oli Merkitykselliset kirjeet -esitys, jossa näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine lukivat suomalaisten lähettämiä koskettavia kirjeitä musiikin lomassa. Yhteistyössä Suomen Filatelistiliiton ja Suomalaisen filatelian edistämissäätiön kanssa Postimuseo järjesti kansainvälisen Finlandia 2017 -postimerkkitapahtuman Tampere-talossa toukokuussa. Tapahtumassa vieraili viiden päivän aikana noin 9000 kävijää yli 40 maasta.

Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely jatkuu Postimuseossa 4.11.2018 saakka. Näyttelyn yhteyteen on luvassa vilkasta tapahtumatoimintaa, kuten punkfestarit 3.2. sekä Arto Nybergin ja Leena Lehtolaisen punkmuistelutilaisuudet 28.2. ja 24.4. Suomalaisia ja venäläisiä postikortteja rinnastava näyttely Sata vuotta sitten on esillä 16.1.–18.2. Loppuvuosi menee joulun hengessä, kun esittelyyn tulee taitelija Marjaliisa Pitkärannan joulukuvastoa.

Lähde ja teksti:
Postimuseon tiedote 8.1.2018

Kuva:
Aapo Korte

lauantai 6. tammikuuta 2018

Kesfila 2018 -näyttelyssä asiantunteva tuomaristo


Kansallinen postimerkkinäyttely Kesfila 2018 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 7.–8. huhtikuuta, lauantaina ja sunnuntaina. Samanaikaisesti Jyväskylän Paviljongissa on myös Kädentaito-, Hyvinvointi- ja Antiikkimessut. Paviljongissa on näin kokonaisvaltainen iso messutapahtuma koko perheelle. Kiinnostavaa katsottavaa ja tutustuttavaa on molempina päivinä. Kannattaa tulla koko perheen voimin Jyväskylän Paviljonkiin!

Kesfila 2018 -postimerkkinäyttelyn järjestää Keski-Suomen Filatelistiseura, joka täyttää näyttelyvuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Kuvassa on Keski-Suomen Filatelistiseuran 80-vuotislogo.

Näyttelyssä ovat hyvät, asiantuntevat sekä kannustavat tuomarit, jotka osaavat ohjata kokoelman kehittämistä oikeaan suuntaan henkilökohtaisessa palautetilaisuudessa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Jussi Murtosaari, joka on perinteisen filatelian luokan FIP-tuomari ja jolla on myös kansallisen tason postihistorian tuomarioikeus. Toisena FIP-tason tuomarina on Ari Muhonen postihistorian osalta ja hän on pohjoismaisella tasolla myös kirjallisuusluokan tuomari. Pohjoismaisen tason tuomareita ovat myös Jukka Mäkipää perinteisessä luokassa, Jukka Sarkki perinteisessä luokassa ja leimamerkkiluokassa sekä Petteri Hannula postihistorian luokassa ja kansallisella tasolla kirjallisuusluokassa. Pohjoismaisen tason tuomareita on vielä Seija-Riitta Laakso postikorttiluokassa ja kansallisella tasolla aihefilatelian luokassa. Kansallisen tason tuomareina ovat vielä Jarkko Leppänen aihefilatelian luokassa ja Allan Pihl postikorttiluokassa.

Tuomariston jakautuminen eri luokkiin selviää osallistuvien kokoelmien ratkettua. Tuomaristo koostuu siis todella vahvoista osa-alueidensa osaajista. He ovat myös tuomareita, jotka kiertävät niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin näyttelyissä tuomaritehtävissä. Silloin kokoelman tunnetuksi tekeminen heille näyttelyssä ja heidän hyvät neuvonsa palautekeskustelussa ja sitä kautta kokoelman kehittäminen myös parantaa tulevissa näyttelyissä kokoelman kehittymistä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

torstai 4. tammikuuta 2018

Näyttelyfilatelia tarvitsee railakkaita irtiottoja


Postimerkkinäyttelyiden näyttelyluokkien nimiä ja sääntöjä ”viilataan” aina silloin tällöin. Mielestäni sen sijaan pitäisi keskittyä kehittämään kokonaan uusia näyttelyluokkia, jotka ovat erityisesti ns. suuren yleisön mieleen.

Ehdotukseni uusiksi näyttelyluokiksi ovat vapaa filatelialuokka ja vapaa postikorttiluokka. Kyseessä olisivat näyttelyluokat, joihin ei olisi juurikaan muita sääntöjä kuin että toisessa luokassa esitetään filateelisia kokoelmia ja toisessa luokassa postikorttikokoelmia. Palkinnot jaettaisiin kuten urheilukilpailuissa eli luokkien kolmelle parhaalle kokoelmalle. Palkinnot eivät olisi kuitenkaan säiliökirjoja tms., vaan esimerkiksi näyttäviä taide- ja lasiesineitä.

Kokoelmien arviointiin ei käytettäisi tuomaristoa, vaan parhaat kokoelmat selviäisivät yleisöäänestyksellä. Yleisöäänestys ei kuitenkaan rajoittuisi itse postimerkkinäyttelyyn, vaan kokoelmat olisivat skannattuina esillä Internetissä, ja kuka tahansa netin käyttäjä voisi käydä äänestämässä parhaiksi arvioimiaan kokoelmia.

Miksi yleisöäänestys ja miksei varsinaisia sääntöjä? Siksi, että tällä tavalla näytteilleasettajat joutuisivat nimenomaan rakentamaan kokoelmansa suurta yleisöä varten, ja varsinaiset säännöt vain rajoittaisivat näytteilleasettajien mielikuvitusta. Postimerkkinäyttelyiden kävijät arvostavat todennäköisesti enemmän perinteiseen tapaan rakennettuja kokoelmia, mutta netin käyttäjät saattavat hyvinkin arvostaa uutta ja railakasta ilmettä, kuten punaisia kokoelmalehtiä, erikoista ja taiteellista kohteiden asettelua sekä railakkaita irtiottoja tavallisesta näyttelyfilateliasta.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Filatelian termejä: Omakuvapostimerkki


Pohjoismaista Nordia 2006 -postimerkkinäyttelyä varten teetetty omakuvapostimerkki.

Omakuvapostimerkillä tarkoitetaan postimerkkiä, johon on mahdollista saada oma kuva-aiheensa. Tavallisesti omakuvapostimerkki on hinnaltaan kalliimpi kuin tavallinen, saman postimaksun sisältävä ns. normaali postimerkki. Omakuvamerkkejä tilaavat sekä yritykset että yksityishenkilöt.

Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki.

Omakuvapostimerkkejä myyvät jo useat eri postihallinnot, esimerkiksi Suomen ja Ahvenanmaan postit. Painotekniikan nopea kehittyminen on mahdollistanut sen, että postimerkkejä voidaan painaa yhdestä kuva-aiheesta pienikin määrä. Myynnissä on ollut myös postimerkkiarkkeja, joissa arkin reunaan voi painattaa oman kuva-aiheensa – tällöin ei ole kuitenkaan kyse omakuvapostimerkistä, koska oma kuva-aihe painetaan arkin reunaan, ei itse postimerkkiin.

SNFL:n eli Suomen Nuorisofilatelistiliiton omakuvapostimerkki vuodelta 2004.