torstai 19. huhtikuuta 2018

Postimerkki huomioi ahvenanmaalaista mehiläistarhausta


Toukokuun 28. päivänä Åland Post huomioi ahvenanmaalaista mehiläistarhausta. Mehiläiset ovat saarella hyvin tärkeitä hedelmä- ja marjanviljelyksille, joten tarhamehiläisen löytää tietenkin omenankukkien seasta ruotsalaisen taiteilija Torbjörn Östmanin piirtämänä.


Ahvenanmaalaiset mehiläiset ovat haluttuja, koska ne ovat epätavallisen terveitä. Se johtuu muuan muassa siitä, että Ahvenanmaa on onnistuttu pitämään varroapunkkivapaana alueena. Pelätty punkki voi lyhyessä ajassa tuhota koko mehiläisyhdyskunnan ja on vitsaus mehiläistarhaajille kaikkialla maailmassa. Muun muassa Ahvenanmaan mehiläistarhausyhdistyksen uutteran painostuksen ansiosta EU-komissio antoi syksyllä 2013 Ahvenanmaalle aseman varroavapaana alueena. Mehiläisten tuonti Ahvenanmaalle on täysin kielletty. Varroavapaiksi alueiksi luetaan nykyään vain Ahvenanmaa, Mansaari, Australia ja Islanti. Kaikki Islannin mehiläisyhdyskunnat ovat kuitenkin peräisin Ahvenanmaalta.

Mehiläistarhaus pääsi vauhtiin Ahvenanmaalla 1800-luvun loppupuolella. Nykyään mehiläishoitajia on noin 80, joista suurin osa on harrastelijoita. Suurin osa noin 950:stä mehiläisyhdyskunnasta on sijoitettu pölytyksen takia hedelmä- ja marjanviljelysten välittömään läheisyyteen.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 12. huhtikuuta 2018

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä


Suomen Filatelistiliiton kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.

Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

In the picture is number 8/300 of the book European Letters to Finland 1819 to 1873.

Book about European Letters to Finland 1819 to 1873


European Letters to Finland 1819 to 1873 is a book based on the collection of a Danish philatelist Børge Lundh. The book is published by the Philatelic Federation of Finland. Many of the European postmarks, post-routes and postage rates in the 19th century are introduced in the book. For example prephilatelic letters from Sweden, Denmark, Germany, France, Belgium, Italy, Spain and Portugal to Finland are included in the book.

Lähde/source:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry/Philatelic Federation of Finland, 1990

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pekka Rannikon Saarisen mallin kokoelmalle suuri kulta Kesfila 2018 -näyttelyssä


Jyväskylässä järjestettiin viime viikonloppuna kansallinen Kesfila 2018 -postimerkkinäyttely. Näyttelyssä oli yli 400 kehystä kokoelmia.

Pekka Rannikon perinteisen filatelian kokoelma Saarisen mallista 1917–1930 palkittiin suurella kultamitalilla ja kunniapalkinnolla. Perinteisen filatelian luokassa jaettiin kuusi kultamitalia seuraaville kokoelmille: Asko Haahtelan Malli 1954, Jouko Kaartisen Hammaste- ja painantaerikoisuuksia Suomen postimerkeissä, Esa Aaltosen Suomen soikio- ja isohampaiset merkit, Kalervo Lappalaisen Yleismerkit 1930–1952, Ilkka Mustosen Suomen Punainen Risti 1904–1946 sekä Kari Tapolan Malli 1954.

Kesfila 2018 -postimerkkinäyttelyn arvosteluosaston, kun mestariluokan kokoelmia ei lasketa, paras kokoelma oli Pekka Rannikon kokoelma Saarisen mallista. Kuvassa Saarisen mallin eli mallin 1917 postimerkeistä kahden markan ja viiden markan merkit.

Leimamerkkiluokan ainoa kokoelma oli Tuomo Koskiahon Virossa käytetyt leimamerkit 1918–1944, joka sai kultamitalin.

Postihistorian luokassa jaettiin neljä kultamitalia. Kullan lisäksi kunniapalkinnon saivat Harri Ala-Honkolan Käyttösarja 1930 postimaksuja ja muita maksuja 1930–1962, Janne Nikkasen Espoon postin kehitys 1809–1918 sekä Matti Rannan Oulussa käytetyt autonomian aikana valmistetut posti- ja sensuurileimat. Jorma Keturin kokoelma Postilähetyksiin kohdistunut salainen urkinta ja julkinen tarkastustoiminta Suomessa ansaitsi kultamitalin lisäksi tuomariston onnittelut.

Lentopostiluokassa oli kaksi kokoelmaa, joista toinen yhden kehyksen kokoelma. Veli-Heikki Niemisen kokoelma Ilma-alus Graf Zeppelin LZ 127 osana suomalaista postihistoriaa sai kultamitalin ja kunniapalkinnon. Esko Seitsosen kokoelma Suomalaisen lentopostin ohjaukseen käytettyjä leimoja ja merkintöjä 1938–1948 sai 79 pistettä.

Mielenkiintoinen kokoelma oli Risto Pitkäsen Suomen tuberkuloosijoulumerkit 1908–1991. Mielenkiintoinen siksi, että tuberkuloosijoulumerkit eivät olleet postimerkkejä, vaan käytännössä kirjeensulkijoita. Kuvassa joulumerkki vuodelta 1955.

Aihefilatelian luokassa Helena Salomaan kokoelma Kemian tarina ja Olli Viljasen kokoelma Maailmat kohtaavat palkittiin suurella kullatulla hopealla.

Avoimen filatelian paras kokoelma (kullattu hopea) oli Kalervo Lappalaisen Jyväskylä – markkinapaikasta yliopistokaupungiksi.

Maksimifilatelian luokan ainoa kokoelma oli Olli Turusen Talvista urheilua, joka sai ison hopeamitalin.

Postikorttiluokassa jaettiin neljä suurta kullattua hopeaa. Luokan parhaat kokoelmat olivat Kari Salosen Taistelu Tampereesta 1918, joka sai myös kunniapalkinnon, Janne Nikkasen Viikonloppumatka Tallinnaan viimeisimmän Venäjän valtakauden 1896–1918 aikana, Risto Pitkäsen Marilyn Monroen elokuvaura ja Seppo Pohjolan Keuruu kotiseutuni.

Kesfila 2018 -näyttelyssä oli kaksi mallin 1954 kokoelmaa, joista kumpikin palkittiin kultamitalilla. Kuvassa mallin 1954 postimerkeistä viiden markan ja 20 markan merkit.

Täydellinen palkintoluettelo löytyy Keski-Suomen Filatelistiseuran Internet-sivuilta osoitteesta www.kesfila.net/kesfila.

Lähde:
Keski-Suomen Filatelistiseura ry: https://www.kesfila.net/kesfila ja palkintoluettelo (9.4.2018)

Testamenttilahjoituksena saatuja pitsikortteja esille Postimuseoon



Postimuseo on saanut testamenttilahjoituksen, joka käsittää noin 400 postikorttia Aarre Schwartzin postikorttikokoelmasta. Lahjoitus koostuu 1800–1900 -lukujen vaihteen uudenvuoden tervehdyskorteista, joulu-, Helsinki- ja niin sanotuista pitsikorteista. Vapriikin kokouskäytävällä on esillä näyttely Kortti kuin koru 10.4.–27.5.2018, jossa on esillä lahjoituskokoelmasta pieni otos kauniita, korumaisia pitsikortteja 1880-luvulta 1900-luvun ensivuosiin.


Pitsikortit edustavat postikortin vanhinta käyttökulttuuria 1800-luvun lopulta. Pitsikorttien koko ja muoto vaihtelivat, ja niissä käytettiin paljon kohopainantaa, silkki- ja kultauskoristeita, joskus jopa ristipistokirjontaa. Kortin reuna oli usein pitsimäisesti lävistetty, saha- tai nyhälaitainen tai muuten eri tavoin muotoon leikattu. Tästä johtuu korttien kutsumanimi, pitsikortti.

Pitsikorttien käyttötarkoitus vaihteli kuten postikortin nykyäänkin, mutta erityisen suosittuja olivat onnittelu- ja juhlapäivätoivotukset. Osa kokoelman pitsikorteista on kaksiosaisia taittokortteja, joissa kortin sisäsivulle on painettu henkilön nimi. Näitä nimellisiä pitsikortteja käytettiin visiitti- ja nimikorttien tapaan vieraisilla käytäessä.


Kortti kuin koru – pitsikortteja testamenttilahjoituskokoelmasta -näyttely Vapriikin kokouskäytävällä, Alaverstaanraitti 5, Tampere 10.4.–27.5.2018.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 9.4.2018

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Mihin menet filatelia?


Filatelia eli postimerkkeily on maailman toiseksi suosituin harrastus jalkapallon jälkeen – tai oli ainakin joskus. Maailmalla filatelia on yhä edelleen suosittu harrastus, erityisesti Aasiassa. Mutta meillä Suomessa postimerkkeilyn suosio on hiipunut ja harrastuksena tuskin kymmenen suosituimman joukossa.

Suomen järjestäytyneen filatelian kentässä keski-ikä nousee jatkuvasti ja uusia nuoren polven filatelisteja saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. On täysin mahdollista, että postimerkkikerhojen jäsenistä jopa 90 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Niin sanottuja pöytälaatikkofilatelisteja on varmasti paljon enemmän kuin järjestäytyneitä filatelisteja, mutta he eivät tee numeroa harrastuksestaan.

Tosin se ei paljon eroa järjestäytyneestä filateliasta maassamme – me aktiiviset postimerkkeilijät hehkutamme harrastuksemme hienoutta lähinnä omassa piirissämme, joka siis koostuu jo filateliaa harrastavista. Miksi me emme riittävässä määrin markkinoi tätä loistavaa harrastusta Matti ja Maija Meikäläisille? Ja miksi me emme hyödynnä niitä kanavia, joilla nykynuorison tavoittaa? Rahaa ei voi käyttää tekosyynä ja osaamistakin filatelistien joukosta varmasti löytyy.

Postimerkkeilyn markkinoinnissa on rakkaassa kotimaassamme unohdettu sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet. On Facebookia, Twitteriä, Instagramia, Snapchatia, YouTubea, Pinterestiä, Google+:aa, ja niin edelleen. Kanavia löytyy, mutta silti jostain syystä Suomen Filatelistiliitto ja postimerkkikerhot keskittyvät mieluummin painettuihin postimerkkilehtiin ja vastaaviin, eikä somea ole otettu haltuun. Toki perinteistä mediaa ei saa täysin unohtaa ja sillekin on oma paikkansa, mutta ilman somea maamme filatelian suuntaa ei saada käännettyä.

Ulkomailla filatelian edistäminen sosiaalista mediaa hyödyntämällä on jo arkipäivää. Onneksi meillä Suomessakin on positiivisia poikkeuksia, kuten Suomen Filateliapalvelu Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa; myös viime vuonna järjestetty Finlandia 2017 -näyttely hyödynsi samoja kanavia.

Mihin menet filatelia? Ulkomailla filatelialla ei ole hätää. Jos tiedätte, mihin suomalainen filatelia on menossa, niin kertokaa se minullekin. En ole suomalaisten postimerkkeilyharrastuksen suhteen pessimisti, vaan olen realisti. Laivan kurssi on saatava kääntymään; mieti, mitä voit itse tehdä asian hyväksi.


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Numismatiikka on suosittu keräilyharrastus siinä missä filatelia ja postikortitkin


Uusiseelantilainen vuoden 1967 postimerkki, joka juhlistaa 100-vuotiasta sikäläistä postisäästöpankkia.

Filatelia ja postikorttien keräily ovat suosittuja keräilyharrastuksia. Numismatiikka ei jää niiden suosiosta kauas. Numismatiikan mielletään tarkoittavan yleensä rahojen (kolikoiden ja seteleiden) keräilyä, mutta sen merkitys on laajempi.

Numismatiikka tarkoittaa rahatiedettä, joka on rahojen ja mitalien tutkimusta. Kyse ei siis ole pelkästään keräilystä, vaan myös tutkimisesta; sitä filateliakin parhaimmillaan on, ei vain keräilyä, vaan myös tutkimustyötä ja uusien löytöjen tekemistä. Numismatiikassa kerätään ja tutkitaan muitakin maksuvälineitä kuin vain rahoja, esimerkiksi arvopapereita. Mitalit jo edellä mainittiinkin ja usein myös kunniamerkkien ajatellaan olevan ainakin numismatiikan reuna-alue.

Suomessa numismaatikkojen kattojärjestönä toimii vuonna 1970 perustettu Suomen Numismaatikkoliitto. Liittoon kuuluu yli 20 jäsenyhdistystä ja liitto julkaisee Numismaatikko-lehteä. Numismaatikkoliiton kotisivut ovat osoitteessa www.numismaatikko.fi.

Tongan pyöreät postimerkit juhlistavat Polynesian ensimmäisiä kultakolikoita.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Numismatiikka (5.4.2018)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Suomen Numismaatikkoliitto (5.4.2018)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Filatelian termejä: Maksimikortti


Suomalainen maksimikortti Seppo Rädystä. Räty saavutti keihäänheitossa olympiahopean ja kaksi olympiapronssia, MM-kullan ja -hopean sekä EM-hopean. Nykykeihäällä Rädyn paras tulos oli 90,60 metriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Seppo Räty, 1.4.2017.)

Maksimikortti on postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmä, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen. Useat postihallinnot julkaisevat omia ns. virallisia maksimikortteja. Suurin osa erilaisista maksimikorteista on kuitenkin keräilijöiden itsensä valmistamia; keräilijä hankkii uuden postimerkkijulkaisun aiheeseen sopivan postikortin, kiinnittää sen kuvapuolelle yhden postimerkkijulkaisun merkeistä ja pyytää ensipäivätapahtumassa postin leimaajaa leimaamaan postimerkin ensipäiväleimalla (siten, että osa leimasta osuu postikortille).

Maailman ensimmäiset maksimikortit ovat tiettävästi 1800-luvun loppupuolelta. Suomen ensimmäiset ja harvinaisimmat maksimikortit ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Postimerkkinäyttelyissä maksimikorttikokoelmille on oma luokkansa: maksimifilatelian luokka. Suomessa maksimifilatelian luokassa on ollut yhdessä näyttelyssä tavallisesti vain 1-2 kokoelmaa. Maksimikortteja voi valmistaa omaksi iloksi vaikka minkälaisia, mutta näyttelykokoelmissa esitettäville maksimikorteille on asetettu tiukat kriteerit; esimerkiksi uudemmissa maksimikorteissa kortin kuvapuolella saa olla vain yksi postimerkki, maksimikortin koolle on asetettu tiukat rajat ja postikortin kuva-aihe ei saa olla jäljennös postimerkistä.

Norjalainen maksimikortti Vegard Ulvangista. Ulvang saavutti hiihdossa mm. neljä mitalia (kolme kultaa ja yhden hopean) Albertvillen olympialaisista sekä kolme mitalia (kullan, hopean ja pronssin) Falunin MM-kisoista. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Vegard Ulvang, 1.4.2017.)

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) maksimifilatelian komission sivusto löytyy osoitteesta www.maximaphily.info. Suomessa maksimikorttien keräilijöiden yhdistys on Maksimifilatelistit.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Auxiliary Markings Club on yhdistys selitemerkintöjen keräilijöille


Auxiliary Markings Club on yhdysvaltalainen vuonna 2003 perustettu yhdistys, jonka jäsenet ovat keskittyneet erilaisiin postinkulkuun liittyviin selitemerkintöihin. Yhdistys on julkaissut vuodesta 2004 alkaen Auxiliary Markings -nimistä uutiskirjettä, jota julkaistaan tällä hetkellä neljästi vuodessa. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.postal-markings.org.

Selitemerkinnöillä tarkoitetaan sellaisia postilaitosten postilähetyksiin tekemiä merkintöjä, jotka kertovat siitä, että lähetyksen kulku postissa on ollut jollain tavalla poikkeuksellinen. Selitemerkinnät eivät toisin sanoen ole tavallisia postileimoja ja -lipukkeita. Selitemerkintöjä ovat muun muassa seliteleimat ja -lipukkeet, joilla on ilmaistu se, että postilähetys palautetaan takaisin lähettäjälle tai että vastaanottaja on muuttanut ja lähetys on ohjattu edelleen vastaanottajan uuteen osoitteeseen taikka että lähetys on vahingoittunut.

Kirje lentopostissa Helsingistä 12.2.1967 Yhdysvaltoihin. Koska kirjeen vastaanottajaa ei ole tavoitettu lähettäjän kuoren päälle kirjoittamasta osoitteesta, on kuorelle leimattu seliteleima. Seliteleima on tyypillinen yhdysvaltalainen seliteleima, jossa käden etusormi osoittaa kohti kuoren vasempaa yläkulmaa (tavallisesti lähettäjän nimi ja osoite merkitään juuri kuoren vasempaan yläkulmaan). Kädessä lukee teksti RETURN TO WRITER eli vapaasti suomennettuna palauta kirjoittajalle. Kuorelta ei löydy Helsingin saapumisleimaa eli ei voi olla täysin varma siitä, että kirje olisi palautunut lähettäjälle.

A letter from Finland 12 February 1967 to the United States. On the letter is a typical U.S. auxiliary cancellation RETURN TO WRITER.

Auxiliary Markings Club


Auxiliary Markings Club is an association from the United States. The association was founded in 2003 and its members are collectors of auxiliary markings. The association publishes four times a year a newsletter called Auxiliary Markings. Auxiliary Markings Club web pages: www.postal-markings.org.

Lähde/source:
Auxiliary Markings Club: http://www.postal-markings.org -sivusto/web pages (30.3.2018, 30 March 2018)

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Moottoripyörävihko esittelee motskareita ennen ja nyt


Toukokuun 28. päivä 2018 ilmestyy vuoden postimerkkivihko, joka vie aikamatkalle moottoripyörän historiaan. Ahvenanmaalainen valokuvaaja Daniel Eriksson on dokumentoinut nämä moottoripyörät.


Täydellinen vapauden tunne on se juttu moottoripyöräilyssä, sanoo Martin Cromwell-Morgan, postimerkissä olevan Indian Chiefin omistaja. Martin löysi Indian Chiefin Galongista, Australiasta, maailmanympärysmatkalla 1991–92 ja kuljetutti sen kotiin. Se oli myyty uutena 1944 Australian armeijalle, ja sodan jälkeen sitä käytettiin poliisimoottoripyöränä. Martin ajaa sillä vuosittain Euroopassa.


Vihon vanhin moottoripyörä on Harley-Davidson 1000cc vuodelta 1919. Omistaja Knut Kronström osti sen vuonna 2008 Sundsvallista, jossa se oli maannut kellarissa osiin purettuna 1970-luvun alkupuolelta. Knut on korjannut mekaniikan, mutta yrittänyt säilyttää alkuperäisen ulkonäön. Vuonna 2016 hän sai iloita toisesta palkinnosta Norrtälje Custom Bike Shown klassikkoluokassa.


Kolmas postimerkki esittää HD Chopperia, jonka Micko Koskinen osti Ruotsista 1989. Klassinen chopper on koottu eri vuosimallien osista.


Nykyaikainen Victory Cross Country vuodelta 2011 täydentää aikamatkan. Omistaja Krister Ljungdahl, maarianhaminalaisen moottorikorjaamon pitäjä, ajaa sillä vuosittain satoja kilometrejä ympäri Eurooppaa.

Vihon kantta koristaa Svalan MC 75, jonka posteljooni Algot Mattsson osti vuonna 1957 Ruotsista, kuljettaakseen postia talvella jään yli Vårdön pohjoiseen saaristoon. Algotin pojanpoika Christer on entisöinyt sen lähes alkuperäisen näköiseksi, ainoastaan pakoputki ja satula ovat uusia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kansallinen Kesfila-postimerkkinäyttely avaa ovensa kahden viikon päästä


Jyväskylässä järjestetään kansallinen Kesfila 2018 -postimerkkinäyttely noin kahden viikon päästä. Postimerkkinäyttelyn lisäksi Jyväskylän Paviljongissa pääsee 7.–8. huhtikuuta tutustumaan Antiikki-, Hyvinvointi- ja Kädentaitomessuihin.


Keski-Suomen Filatelistiseuran järjestämässä näyttelyssä on monipuolinen arvosteluosasto. Mestariluokassa on mukana neljä kokoelmaa: Jeffrey Stonen Suomen malli 1875, Pentti Wariksen Suomen malli 1889, Tuomo Koskiahon Viro 1918–1941 ja Risto Pitkäsen Suomen postihistoria UPUun saakka.

Arvosteluosaston suurimmat luokat ovat perinteisen filatelian luokka ja postihistorian luokka. Lentopostiluokassa on kaksi kokoelmaa. Leimamerkkiluokassa ja maksimifilatelian luokassa on kummassakin yksi kokoelma. Muut luokat ovat aihefilatelian luokka, avoin filatelia ja postikorttiluokka.

Kaiken kaikkiaan Kesfila 2018 -näyttelyssä on yli 400 kehystä kokoelmia. Postimerkkinäyttelystä on enemmän tietoa Keski-Suomen Filatelistiseuran Internet-sivuilla osoitteessa www.kesfila.net/kesfila.

Lähde:
Keski-Suomen Filatelistiseura ry: https://www.kesfila.net/kesfila ja luettelo näyttelykokoelmista (25.3.2018)

Kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Mistä tietoa aloittelevalle postimerkkeilijälle?


Postimerkkeilyn alkeita vuodelta 1960: Kalle Vaarnaksen Postimerkkeilijän käsikirja.

Kaikissa harrastuksissa tarvitaan tietoa, niin myös postimerkkeilyssä. Seuraavassa on muutamia tiedon lähteitä aloittelevalle postimerkkeilijälle ja erityisesti nuorisofilatelisteille (toki jo pidempäänkin filateliaa harrastaneiden on hyvä välillä kerrata asioita):
  • Suomen Filatelistiliitto on julkaissut Postimerkkeilijän Abckiria -teoksen, jota voi ostaa ainakin Filatelistiliitosta: https://filatelistiforum.org > Julkaisut > Myytävä kirjallisuus.
  • Vähän vanhempi teos on Suomen Nuorisofilatelistiliiton julkaisema Postimerkkeilijän käsikirja. Rengaskansiossa olevaa julkaisua ei taida olla missään myynnissä, mutta jos sen saa käsiinsä, niin se kannattaa lukea läpi useampaan kertaan.
  • Filatelistiliiton Internet-sivuilla (https://filatelistiforum.org > Postimerkkeily) on jonkin verran perustietoa postimerkkeilystä; tosin painottuen osittain näyttelyfilateliaan, jota ilmankin filateliaa voi harrastaa.
  • Postimerkkeily-yhdistyksissä on kokeneita filatelisteja, jotka mielellään auttavat ja neuvovat aloittelijaa. Postimerkkikerhoissa huomaa sen, että kyseessä on myös sosiaalinen harrastus. Yhteystietoja saa Filatelistiliitosta: https://filatelistiforum.org > Kerhot > Jäsenyhdistykset.
  • Jos osaa ruotsia, kannattaa tutustua Ruotsin nuorisofilatelistiliiton (Sveriges Frimärksungdom) postimerkkikouluun: www.sfu.se > På Sajten > Frimärksskolan.
  • Tietoa englanniksi löytyy esimerkiksi Stamp Active -sivustolta: www.stampactive.co.uk > Stamp Den. 

Yleensä sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta asia ei ole niin postimerkkeilyn kohdalla. Päinvastoin: mitä enemmän tiedät postimerkkeilystä, sitä kiehtovammaksi se käy päivä päivältä. Ei muuta kuin postimerkkeilyä harrastamaan!

Suomen Nuorisofilatelistiliiton Postimerkkeilijän käsikirja on vuodelta 1996.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Turengissa on ollut käytössä kaksi kuvioleimaa


Janakkalassa tiedetään olleen käytössä kaksi erilaista kuvioleimaa. Kumpikin on ollut käytössä Turengin taajamassa. Janakkalan kuvioleimoista ja kunnan postihistoriasta muutenkin voi lukea Aapo Kortteen e-kirjasta Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään.

Ehiöpostikortti Turengista 12.8.1894 Helsinkiin, jonne kortti on saapunut samana päivänä. Ehiöpostikortin arvomerkintä on leimattu Turengin kuvioleimalla numero 308. Kortilla on lisäksi Turengin ja Helsingin venäläisleimat. Postimaksu 10 penniä: postikortti 1.7.1875–3.10.1914 10 penniä.

Toinen kuvioleimoista on pyöreä ruutuleima, jossa on kuusi kertaa kuusi ruutua. Myös toinen kuvioleima on pyöreä ruutuleima. Siinä on seitsemän kertaa seitsemän ruutua. Kummastakin leimasta tunnetaan sekä sinisiä että mustia leimapainanteita ja leimoja on käytetty ainakin 1800-luvun lopulla.

Mikä on kuvioleima?


Kuvioleima on erityisesti 1800-luvulla käytössä ollut postileima, joka on tekstitön ja numeroton (ns. mykkä postileima). Leimasin on valmistettu korkista, puusta, kumista, metallista tai vastaavasta materiaalista.

Lähteet:
Aapo Korte: Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään, Postihistoriaa kaikille 1, 2017 (e-kirja)
Aaro Laitinen: Suomen kuvioleimat – hinnasto, 1981
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Ahvenanmaan tämänvuotisessa Europa-julkaisussa nätti kaarisilta 50-luvulta


Toukokuun 9. päivä 2018 julkaistaan Åland Postin postimerkkiehdokas vuoden Europa-postimerkkisarjassa, jonka teemana ovat sillat. Pitkänomaisen postimerkin on suunnitellut ahvenanmaalainen graafinen suunnittelija Sandra Henriksson, ja se esittää Bomarsundin siltaa, joka kulkee Prästösundet-salmen yli Bomarsundin linnoituksen raunioiden läheisyydessä.


Bomarsundin 61 metriä pitkä silta, jota kutsutaan yleisesti nimellä Prästöbron, ei ole pisin eikä korkein Ahvenanmaan 53:sta sillasta. Se on kuitenkin toinen kahdesta kaarisillasta; toinen on Färjsundsbron, joka kuvattiin postimerkissä 1987.

Bomarsundin betoninen silta valmistui 1958. Nyt kapean yksikaistaisen sillan elämänkaari alkaa olla lopuillaan. Sillalla on ollut jo pitkään painorajoitus, kun sekä liikennemäärät että ajoneuvojen painot ovat kasvaneet huomattavasti. Se on myös mukana Ahvenanmaan maakuntahallituksen maantiesiltojen uudistamisohjelmassa, johon kuuluu useita siltoja, jotka vaativat uudistusta vuoteen 2023 mennessä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 8. maaliskuuta 2018

Leimamerkkejä ja -papereita ei moni kerää – Mitä jos sinä keräisit?



Leimamerkkejä ja leimapapereita voi kutsua filatelian reuna-alueeksi; ehkä siitä syystä niiden keräily ei ole läheskään yhtä suosittua kuin postimerkkien keräily. Leimamerkki on postimerkkiä muistuttava merkki, jota käytettiin tavallisesti verojen perinnässä. Muun muassa veromerkit, autoveromerkit, osakeantimerkit, karttamerkit ja varsinaiset leimamerkit ovat leimamerkkejä. Paperinen leimamerkki kiinnitettiin asiakirjaan liimaamalla ja merkki mitätöitiin leimaamalla tai käyttämällä kynämitätöintiä. Paperisten leimamerkkien edeltäjiä ovat leimapaperit; toisin sanoen paperiarkit, joihin on ennalta leimattu veron määrä.

Osakuva 50 pennin leimapaperista, jota on käytetty leimaveron suorittamiseen vuonna 1912.

Rupla- ja kopeekkamääräiset suomalaiset leimapaperit tulivat käyttöön vuoden 1808 jälkeen. Ennen sitä Suomessa käytettiin ruotsalaisia leimapapereita. Markka- ja pennimääräiset leimapaperit tulivat maassamme käyttöön vuonna 1865. Suomessa leimapapereita käytettiin viimeisen kerran 1920-luvulla. Leimamerkkejä käytettiin puolestaan vuosina 1865–1994. Ahvenanmaalaisia leimamerkkejä julkaistiin vuosina 1928–1978 ja ne poistuivat käytöstä 1990-luvulla.

5,75 markan leimavero on suoritettu 11:llä 50 pennin leimamerkillä ja yhdellä 25 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1916. Leimamerkit on mitätöity kynämitätöinnillä.

Vaikka leimamerkit eivät ole postimerkkejä, niiden keräilyn katsotaan kuuluvan filatelian piiriin. Postimerkkinäyttelyissä leimamerkkikokoelmille on oma näyttelyluokka. Suomalaisissa näyttelyissä leimamerkkikokoelmia on tavallisesti yhdestä kolmeen; Suomesta löytyy kansainvälisen tason huippukokoelmia. Suomalaisen leimamerkkikeräilyn uranuurtaja oli Björn-Eric Saarinen, joka muun muassa päätoimitti Libertas Philateliae -lehteä; lehteä, jossa leimamerkeillä oli keskeinen rooli ja joka ilmestyi ainakin vuosina 1950–1956. Yksi kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) komissioista on leimamerkkikomissio.

3,50 markan leimavero on suoritettu kolmen markan leimamerkillä ja 50 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1976. Leimamerkit on mitätöity Lempäälän piirin nimismiehen leimalla.

Lähteet:
Heinolan Postimerkkikerho ry: http://www.heinolanpostimerkkikerho.fi/Arkisto (13.10.2014)
Suomen Filateliapalvelu Oy / Oy Hellman-Huutokaupat: http://www.stamps.fi/huutokauppa.php, huutokaupan numero 87 kohde numero 102 (13.10.2014)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Leimamerkki (13.10.2014)

Lisää tietoa aiheesta:
Björn-Eric Saarinen: Suomen ja Ahvenanmaan leimamerkit ja leimapaperit, erikoisluettelo, 1998
Kansainvälisen filatelistiliiton leimamerkkikomissio (FIP Revenue Commission): www.fip-revenue.org
Kansainvälinen leimamerkkien ja leimamerkkidokumenttien keräilijöiden yhdistys (The Revenue Society): www.revenuesociety.org.uk
Amerikkalainen leimamerkkien keräilijöiden yhdistys (The American Revenue Association): www.revenuer.org

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Sepac-postimerkki Ahvenanmaalta vangitsee luonnonnäytelmän


Toukokuun 9. päivänä päivänvaloon tulee uusi postimerkki Euroopan pienten postilaitosten Sepac-sarjassa, jonka yhteisenä teemana on tällä kertaa mahtavat maisemat. Koska meri on täällä naapurina, Åland Postin valinta osui huikeaan luonnonnäytelmään, kun aallot murtuvat kallioihin.


Ahvenanmaalainen luontovalokuvaaja Niclas Nordlund vangitsi joulukuisena talvi-iltapäivänä tämän komean kuvan vuoden Sepac-postimerkkiin Hammaruddassa, joka sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Maarianhaminasta länteen. Niclas tähtää kameransa etupäässä luontoon, ja merilinnut ovat hänen suosikkejaan. Hän kuvaa mieluiten Maarianhaminan lähimaastossa. Hammarudda on yksi suosikkipaikoista samoin kuin Geta, jossa voi tuntea meren kesyttämättömät voimat.

Ahvenanmaa tarjoaa luonnon vastakohtia karuista luodoista metsiin ja hedelmällisiin viljelysmaihin. Yli 6500 saaresta ja luodosta koostuvan mosaiikkimaisen saariston ansiosta lähes 90 prosenttia Ahvenanmaan pinta-alasta on vettä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2018

torstai 1. maaliskuuta 2018

Hellman Huutokauppa numero 108 käynnissä


Suomen Filateliapalvelun / Hellman-Huutokauppojen uusin huutokauppa (numero 108) on käynnissä. Varsinainen huutokauppa on Naantalissa 23.–24.3. Huutokauppaan voi jättää etukäteen kirjallisten tarjousten lisäksi online-tarjouksia verkko-osoitteessa www.filateliapalvelu.com.


Lähde:
Suomen Filateliapalvelu Oy / Oy Hellman-Huutokaupat: http://www.filateliapalvelu.com (1.3.2018)

perjantai 23. helmikuuta 2018

Lasten pääsiäisriemua helmikuun postimerkeissä


Posti julkaisee pääsiäispostimerkit 28. helmikuuta. Saamme myös jatkoa Uhanalaiset eläimet -postimerkkisarjaan, joka on toteutettu yhdessä WWF Suomen kanssa.

Kevään suurta juhlaa ilostuttavat pienet virpojat



Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat suunnitelleet vuoden 2018 pääsiäispostimerkit. Merkit kuvastavat lasten pääsiäisen viettoa sellaisena kuin se tänä päivänä on: yhdistelmä itäsuomalaista palmusunnuntain virpomisperinnettä ja länsisuomalaista trulliperinnettä. Vanhaan itäsuomalaiseen virpomiseen kuuluivat virpomavitsat, onnentoivotukset ja palkan vaatiminen. Länsi-Suomessa trulleiksi pukeutuneet lapset keräsivät makeisia lankalauantaina.

Kolmen erilaisen merkin aiheina ovat pieni poika pukeutuneena pääsiäispupuksi, virpomaan valmistautuneet lapset ja virpoja palkkioineen. Rummun ja Lakaniemen pääsiäispostimerkeissä korostuvat asujen ja virpomavitsojen iloiset värit.


Vuosien saatossa pääsiäisen perinteiset kuva-aiheet ovat näkyneet hyvin postikorteissa ja -merkeissä.

- Pääsiäismunat, tiput, kanat ja kukot seikkailevat kuvituksissa hyvässä yhteisymmärryksessä. Pupujusseja, pääsiäisherkkuja, pajunoksia, noitia, ja samalla virpomisperinnettä, esiintyy yleisesti etenkin postikorteissa. Pääsiäispupu symbolisoi hedelmällisyyttä, sillä se tuottaa ahkerasti poikasia. Myös luontoaiheet ovat olleet suosittuja, koska pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla, Helena Pärssinen Postimuseosta kertoo.


Tuoreeks terveeks -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa pohjoisen eläimiä



Posti jatkaa Uhanalaiset eläimet -postimerkkisarjaa yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Sarjan toisessa julkaisussa esitellään pohjoisen eläimet naali, lohi ja tunturipöllö. Merkit on suunnitellut Petteri Mattila.

Esimerkiksi naaleja uhkaavat nykyään erityisesti kettukannan levittäytyminen tunturialueille. Yksi syy tähän saattaa olla ilmaston lämpeneminen. Viimeisin varma poikuehavainto Suomessa on vuodelta 1996. Lohta uhkaa ylikalastus ja veden lämpeneminen, joka on tuhoisaa mätimunien ja poikasten selviytymiselle.


- On upeaa, että voimme yhteistyössä Postin kanssa tuoda uhanalaisia lajeja esiin ja tehdä niitä tutuksi ihmisille, WWF Suomen viestintäjohtaja Anne Brax sanoo.


Uhanalaiset eläimet II -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 28. helmikuuta klo 14-17


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 28. helmikuuta kello 14-17. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Kello 15-17 postimerkkitaiteilijat Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu sekä Petteri Mattila ovat mukana signeeraamassa töitään.

Paikalla on myös WWF Suomi kertomassa luonnonsuojelutyöstä ja Suomen postcrossingyhdistys esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 19.2.2018

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Postimerkit luovat Suomi-kuvaa Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Postimuseo esittelee Vapriikin kokouskäytävällä Suomea postimerkein esittelevän näyttelyn 100 Wishes from Finland 27.2.–8.4.2018. Näyttely valmistui Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viime vuonna Suomen suurlähetystöjen toiveesta ja se kiersi ympäri maailmaa edustamassa Suomea ja suomalaisuutta.

Olympiavoittaja Matti Nykänen, design: Pentti Rahikainen.

Postimerkit ovat välittäneet kuvaa Suomesta maailmalle osoitettujen lähetysten päällä jo vuodesta 1856. Postimerkkien kuva-aiheena käytettiin aluksi vaakunaa. Kuvapostimerkkejä alettiin valmistaa 1920-luvun lopulla. Nykyään Suomen luonto, kulttuuri, tiede, taide ja osaaminen näyttäytyvät postimerkeissä rikkaana suomalaisten, usein maailmallakin palkittujen suunnittelijoiden, kiteytyksinä.

Näyttelyyn on valittu kymmenen suomalaisuudesta kertovaa teemaa. Kansalliseepos Kalevala on inspiroinut kulttuurin saralla taiteilijoita ja kirjailijoita. Kalevala näkyy myös lukuisten postimerkkien aiheissa. Suomalaisesta arkkitehtuurista, suunnittelusta ja muotoilusta on ilmestynyt runsaasti postimerkkejä kautta aikojen. Postimerkeissä näkyy vahvasti myös Suomen pohjoinen luonto eläimineen.

Musiikkiaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt sekä klassisen että kevyen musiikin edustajien kunniaksi Sibeliuksesta Lordiin. Populaarikulttuuria postimerkeillä edustavat muun muassa Tove Janssonin muumeista ja Angry birds -pelin linnuista julkaistut postimerkit. Urheilumerkeissä tuulettelevat lukuisat kansainvälisesti tunnetut suomalaiset urheilusankarit. Kiinteä osa suomalaisuutta on myös joulu, joka onkin vienyt viestiä kirjeiden päällä maailmalle siitä ”ainoasta oikeasta” joulupukista.

Design: Päivi Vainionpää, kuva: Irmeli Leppänen.

Näyttely oli osa valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelmaa ja kiersi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ajan suurlähetystöissä ja edustustoissa eri puolilla maailmaa. Näyttely oli esillä Tanskassa, Belgiassa, Malesiassa, Australiassa, Isossa-Britanniassa ja Ukrainassa. Näyttelyn kieli on englanti.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 21.2.2018

maanantai 19. helmikuuta 2018

Burkina Faso tunnettiin aiemmin nimellä Ylä-Volta


Burkina Faso on Länsi-Afrikassa sijaitseva valtio, jonka rajanaapurit ovat Benin, Ghana, Mali, Niger, Norsunluurannikko ja Togo. Maa tunnettiin nimellä Ylä-Volta, kunnes se sai vuonna 1984 nimekseen Burkina Faso. Maan pääkaupunki on Ouagadougou, jossa asuu noin miljoona asukasta; kaiken kaikkiaan Burkina Fason väkiluku on yli 18 miljoonaa. Pinta-alaltaan noin 274 000 neliökilometrin kokoisen valtion virallinen kieli on ranska.

Burkina Fason ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1920; ne olivat Ylä-Senegal ja Nigerin merkkejä varustettuna päällepainamalla HAUTE-VOLTE. Vuonna 1928 julkaistiin peräti 23 postimerkin yleismerkkisarja kolmella eri aiheella: Hausa-päällikkö, -nainen ja -soturi.

Vuodesta 1947 maan postihallinto oli osa Ranskan Länsi-Afrikkaa siihen saakka, kun vuonna 1958 perustettiin Ylä-Voltan tasavalta. Uusi postilaitos julkaisi ensimmäisen postimerkkinsä vuonna 1959. Ylä-Voltan postimerkeissä lukee maan nimenä REPUBLIQUE DE HAUTE-VOLTA. Kun Ylä-Voltasta tuli Burkina Faso, vaihtui postimerkkeihinkin maan nimeksi BURKINA FASO.


Burkina Faso was formerly known as Upper Volta


Burkina Faso is a country in West Africa. The country was formerly known as Upper Volta. Burkina Faso’s capital is Ouagadougou where lives about one million people. Population of the country is over 18 million. Official language in Burkina Faso is French.

First stamps of Burkina Faso was published in 1920. They were stamps of Upper Senegal and Niger with an overprint HAUTE-VOLTE. From 1947 Burkina Faso’s postal administration was a part of French West Africa. The Republic of Upper Volta was established in 1958 and the new postal administration published its first stamp in 1959. Name of the country in stamps of Upper Volta is REPUBLIQUE DE HAUTE-VOLTA and in stamps of Burkina Faso BURKINA FASO.

Lähteet/sources:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli/article Burkina Faso (11.11.2016, 11 November 2016)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli/article Postage stamps and postal history of Burkina Faso (11.11.2016, 11 November 2016)

maanantai 12. helmikuuta 2018

Vuoden kaunein postimerkki -äänestyksellä hurja suosio – luontoaiheet kärjessä


Suomalaiset ovat äänestäneet vuoden 2017 kauneimmaksi postimerkiksi Stiina Hovin Tyynen rauhallisesti -sarjan postimerkin, jossa on Jari Hakalan ottama kuva Pilviä saaristossa. Voittajapostimerkki sai 9,9 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

Vuoden 2017 kaunein postimerkki, 5093 ääntä, 9,9 % äänistä. 

Kokonaisuudessaan ääniä annettiin viidennes edellisvuotta enemmän – yhteensä 51 428 kappaletta. Jo viime vuonna äänestys oli ennätyssuosittu.

- Tänäkin vuonna luontoaiheet pärjäsivät kaikkein parhaiten; kymmenen eniten ääniä saaneiden joukosta yhdeksän oli luontoaiheisia, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo. - Kyllä näissä postimerkkien maisemissa ihminen rentoutuu, sielu lepää ja akut latautuvat!

Neljä eniten ääniä saanutta merkkiä kuvaavat järviluontoa, viidenneksi äänestettiin Suomen kansallislippu.

Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin internetsivuilla tai postitse. 93 prosenttia äänistä annettiin verkon kautta. Äänestyksestä kerrottiin sekä Postia Sinulle -lehdessä että Postinen-mainoskääreessä.

Stiina Hovi sai jättipotin, myös saunakuvat innostivat


Toiseksi kauneimmaksi äänestetty postimerkki tuli Postin ja Ilta-Sanomien sauna-aiheisesta kuvakilpailusta. Merkki kuvaa rantasaunaa auringonlaskussa. Klaus Welpin suunnitteleman merkin kuvan otti Saarijärvellä Anselmi Auno.

Vuoden 2017 toiseksi kaunein postimerkki, 3847 ääntä, 7,5 % äänistä.

Postimerkkitaiteilijana ensikertalainen Stiina Hovi sai suunniteltavakseen kaksi postimerkkijulkaisua, jotka sisälsivät yhteensä seitsemän erilaista luontoaiheista postimerkkiä. Kymmenen kauneimman joukkoon suomalaiset äänestivät näistä kuusi merkkiä.

Tyynen rauhallisesti -sarjan Auringonlasku järvellä -postimerkki sijoittui kolmanneksi, sen kuvan on ottanut Ilse Holm. Sarjan kolmas kuva, Kimmo Lyytikäisen Joutsenet jäällä, sijoittui kymmenenneksi. Hovin suunnittelemat ulkomaan ikimerkit julkaistiin helmikuussa 2017.

Vuoden 2017 kolmanneksi kaunein postimerkki, 3436 ääntä, 6,7 % äänistä.

Postimerkkejä myy noin 1400 palvelupistettä ja 3200 jälleenmyyjää sekä Postin verkkokauppa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 12.2.2018

lauantai 10. helmikuuta 2018

Filatelia-Uutisia vierailtu lukemassa jo 1000 kertaa


Filatelia-Uutisia on käyty lukemassa jo 1000 kertaa (sivun näytöt yhteensä). Kiitos kaikille teille lukijoille, jotka olette Filatelia-Uutiset löytäneet! Toivottavasti kerrotte tästä blogista ja postimerkkilehdestä myös muille filateliasta kiinnostuneille.

Filatelia-Uutiset on verkossa blogin muodossa ilmestyvä postimerkkilehti, joka sisältää lyhyitä ja pidempiä uutisia filatelian maailmasta.

Voit kertoa filateliaan liittyvästä uutisesta, kuten uusista postimerkeistä, tulevasta postimerkkinäyttelystä tai postimerkkihuutokaupan tuloksista, lähettämällä toimitukselle sähköpostia osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com.

Toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa.


torstai 8. helmikuuta 2018

Ensisuudelmamuisteloita luetaan Postimuseossa


Postimuseo keräsi vuonna 2003 suomalaisilta ensisuudelmakokemuksia liittyen Suudelma-näyttelyyn. Museo päätti ottaa muistelmat esiin arkistosta ja esittää niitä yleisölle maksuttomassa tapahtumassa ystävänpäivänä 14.2. klo 18 aiheeseen sopivan musiikin lomassa. Muistelmia lukevat TTT:n näyttelijät Emmi Kaislakari ja Saska Pulkkinen. Musiikista vastaavat Eeva Rajakangas (laulu ja kitara), Pessi Jouste (viulu) ja Mikko Antila (vibrafoni). 


Muistelmat ajoittuvat 1920-luvulta nykypäivään ja niistä heijastuvat hyvin eri aikakausien tavat ja henki. Muistelmien tunnelmaa kuvaa hyvin erään nuoren naisen lause: -Olin onnesta sekaisin ja kauhusta kankeana. Jännitys, odotus ja yllätyksellisyys ovat mukana muistelmissa. Nuoremmissa kuulijoissa jotkut tarinoista saattavat herättää ristiriitaisia tunteita, koska tavat ovat muuttuneet vuosien saatossa. 

Ystävänpäivänä koko päivän klo 18 saakka kaksi ystävää pääsee Vapriikkiin yhden hinnalla. Klo 18 alkavaan esitykseen on vapaa pääsy. Tarjolla on myös ystävänpäiväteemaan sopivia askartelu- ja pohtimispisteitä rakkaudesta sekä rakkaudesta lajiin -opastuksia.

  • Klo 16 Rakas Tampere – Opastus Kadonneet kaunottaret -näyttelyyn
  • Klo 16.30 Pikatreffit punkin kanssa – Opastus Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyyn
  • Klo 17 Jäähän kohdistunut rakkaus – Lasse Oksanen ja Kimmo Leinonen tunnelmoivat Suomen Jääkiekkomuseossa 

Postimuseo on museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. 

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 8.2.2018

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Ahvenanmaan tämänvuotisessa Pohjola-julkaisussa Itämeren lohi


Pohjola-postimerkkisarjassa julkaistaan 13. maaliskuuta 2018 uusi postimerkki. Pohjoismaisten postilaitosten huomion keskipisteenä ovat tällä kertaa pohjoismaiset kalat. Lohi on ollut erityisen tärkeä ahvenanmaalaisille ammattikalastajille, ja Ahvenanmaan postimerkissä loistaa hopeanhohtoinen Itämeren lohi, jonka on luonut tuttu ruotsalainen taiteilija Lars Sjööblom. 


Lohi (salmo salar) on hopeanhohtoinen kala, jolla on X:n muotoisia, mustia täpliä pitkulaisessa ja sukkulamaisessa kehossa. Sitä kutsutaan myös meriloheksi tai Itämeren loheksi. Itämeren lohi saalistaa pääasiassa silakkaa ja pikkukaloja, mikä saa aikaan sen, että lihan väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen toisin kuin kasvatetun lohen punertava liha. 

Lohenpyynti on ollut tärkeä tulonlähde ahvenanmaalaisille ammattikalastajille, erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Aluksi kalastajat troolasivat silakkaa ja kilohailia sekä pyydystivät lohta verkoilla kalastusaluksillaan, mutta melko pian he erikoistuivat. Getalaisella telakalla rakennettiin useita aluksia pelkästään lohenkalastukseen, ja yksi niistä on kuvattuna esipäivänkuoressa. Lohen kalastusta rajoitettiin huomattavasti 1990-luvun alussa, ja ajoverkkokalastus kiellettiin 2008. Nykyään ahvenanmaalainen kalastus on pienimuotoista rannikko- ja saaristokalastusta, saaliina lähinnä makean veden lajeja ja vain pieniä määriä lohia. 

Lähde ja teksti sekä kuva: 
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2018

lauantai 3. helmikuuta 2018

Italia 2018 on kansainvälinen postimerkkinäyttely marraskuussa


Italian Veronassa järjestetään kansainvälinen postimerkkinäyttely 23.–25. marraskuuta 2018. Italia 2018 -nimisessä näyttelyssä on kansainvälinen kirjallisuusluokka, kansallinen näyttely käsittäen perinteisen filatelian luokan, postihistorian luokan ja aihefilatelian luokan sekä edellä mainittujen luokkien lisäksi ehiöluokan ja maksimifilatelian luokan käsittävä kansainvälinen näyttely, jonka kokoelmat liittyvät suureen sotaan (The Great War).

Näyttelyn järjestää Italian filatelistiliitto. Italia 2018 -näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa www.italia2018.eu.

Lähde:
Italia 2018: http://expo.fsfi.it/italia2018/IT2018_index.php (3.2.2018)


torstai 1. helmikuuta 2018

Erään postimerkkeilijän muotokuva kertoo 30-vuotisesta filateliaharrastuksesta



Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta kertoo siitä, miten eräästä postimerkkeilijästä on tullut filatelisti ja kuinka hänen harrastuksensa on kehittynyt nuorisofilateliasta blogien maailmaan. Kirjassa kerrotaan muun muassa hänen artikkeleistaan postimerkki- ja keräilylehdissä, hänen näyttelytuloksistaan ja merkittävimmistä hänen saamistaan filateelisista tunnustuksista sekä joistain erään postimerkkeilijän ajatuksista koskien filatelian kehittämistä.

Erään postimerkkeilijän muotokuva valottaa sitä, mitä kirjan kirjoittaja on filatelian hyväksi tehnyt ja mitä hän on filatelialta saanut. Eräs postimerkkeilijä on ollut filatelisti jo 30 vuotta, vuodesta 1987 vuoteen 2017, eikä filateliaharrastukselle näy loppua.

Teoksen kirjoittaja on Aapo Korte. Korte on janakkalalainen filatelisti, joka on keskittynyt postihistorian keräämiseen ja tutkimiseen sekä postikorttien keräilyyn. Hän sai kipinän postimerkkeilyyn 12-vuotiaana, kun joululahjojen joukossa oli aloittelevan postimerkkeilijän pakkaus.

Kirja on BoD:n (Books on Demand) kautta julkaistu omakustanne. E-kirjana toteutettu teos on saatavilla tai lainattavissa ainakin seuraavilta verkkosivustoilta: Adlibris, amazon.co.uk, Google Play, iBooks, Kobo ja Scribd.

Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta -kirjan ISBN-tunnus on 9789515684431.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Riihimäen Postimerkkeilijöiden 70-vuotisjuhlanäyttely 24.–25.2.2018


Riihimäen Postimerkkeilijät täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlan kunniaksi yhdistys järjestää yhteistyössä Hyvinkään Postimerkkikerhon kanssa keräilytapahtuman ja 70-vuotisjuhlanäyttelyn Riihimäellä Hyrian tiloissa (Sakonkatu 1) 24.–25. helmikuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on avoinna lauantaina klo 9-15 ja sunnuntaina klo 10-15.


Lähde ja kuva:
Riihimäen Postimerkkeilijät ry

perjantai 26. tammikuuta 2018

Uudet ahvenanmaalaiset postimaksulipukkeet esittelevät ihania orkideoita


Åland Post julkaisee uudentyyppiset postimaksulipukkeet 13. maaliskuuta 2018. Merkit ovat tarramerkkejä. Ensimmäinen sarja koostuu neljästä eri aiheesta, joissa on kuvattuna Ahvenanmaalla viihtyviä, ihanalta tuoksuvia orkideoita.

Åland Postin FRAMA-merkkiset postimaksulipuketulostimet poistetaan käytöstä 12. maaliskuuta. Uudentyyppiset postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä ja ne painetaan Zebra-tulostimella, joka on liitetty Maarianhaminan ja Svibyn postikonttoreiden kassapäätteisiin. Åland Post Frimärken myy postimaksulipukkeet sarjana, johon sisältyy kaikki neljä eri aihetta. Kaikissa lipukkeissa on sama arvomerkintä.

Uusissa postimaksulipukkeissa ovat kuvattuina valkolehdokki (Platanthera bifolia), maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja yövilkka (Goodyera repens).



Valkolehdokki ja maariankämmekkä ovat melko yleisiä Ahvenanmaalla eivätkä ne ole rauhoitettuja. Ne kukkivat kesä-heinäkuussa. Valkolehdokilla on vaaleankellertävät kukat, jotka tuoksuvat voimakkaammin illalla ja yöllä. Se viihtyy rehevissä metsissä ja niityillä. Maariankämmekällä on vaaleanvioletit kukat ja se kasvaa soilla ja kangasmetsissä.



Yövilkka on harvinaisempi, mutta ei rauhoitettu Ahvenanmaalla. Kimalaisorho on sen sijaan molempia. Matalakasvuinen yövilkka on tavallinen sammaleisissa havumetsissä ja sen valkoiset, karvapeitteiset kukat aukeavat heinä-elokuussa. Kimalaisorhon erikoiset kukat muistuttavat pistiäisnaarasta, joka onkin ainoa hyönteinen, joka pölyttää kukan. Se viihtyy kosteassa ja kalkkipitoisessa maaperässä ja kukkii kesä-heinäkuussa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2018