sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Riihimäen Postimerkkeilijöiden 70-vuotisjuhlanäyttely 24.–25.2.2018


Riihimäen Postimerkkeilijät täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlan kunniaksi yhdistys järjestää yhteistyössä Hyvinkään Postimerkkikerhon kanssa keräilytapahtuman ja 70-vuotisjuhlanäyttelyn Riihimäellä Hyrian tiloissa (Sakonkatu 1) 24.–25. helmikuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on avoinna lauantaina klo 9-15 ja sunnuntaina klo 10-15.


Lähde ja kuva:
Riihimäen Postimerkkeilijät ry

perjantai 26. tammikuuta 2018

Uudet ahvenanmaalaiset postimaksulipukkeet esittelevät ihania orkideoita


Åland Post julkaisee uudentyyppiset postimaksulipukkeet 13. maaliskuuta 2018. Merkit ovat tarramerkkejä. Ensimmäinen sarja koostuu neljästä eri aiheesta, joissa on kuvattuna Ahvenanmaalla viihtyviä, ihanalta tuoksuvia orkideoita.

Åland Postin FRAMA-merkkiset postimaksulipuketulostimet poistetaan käytöstä 12. maaliskuuta. Uudentyyppiset postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä ja ne painetaan Zebra-tulostimella, joka on liitetty Maarianhaminan ja Svibyn postikonttoreiden kassapäätteisiin. Åland Post Frimärken myy postimaksulipukkeet sarjana, johon sisältyy kaikki neljä eri aihetta. Kaikissa lipukkeissa on sama arvomerkintä.

Uusissa postimaksulipukkeissa ovat kuvattuina valkolehdokki (Platanthera bifolia), maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), kimalaisorho (Ophrys insectifera) ja yövilkka (Goodyera repens).



Valkolehdokki ja maariankämmekkä ovat melko yleisiä Ahvenanmaalla eivätkä ne ole rauhoitettuja. Ne kukkivat kesä-heinäkuussa. Valkolehdokilla on vaaleankellertävät kukat, jotka tuoksuvat voimakkaammin illalla ja yöllä. Se viihtyy rehevissä metsissä ja niityillä. Maariankämmekällä on vaaleanvioletit kukat ja se kasvaa soilla ja kangasmetsissä.



Yövilkka on harvinaisempi, mutta ei rauhoitettu Ahvenanmaalla. Kimalaisorho on sen sijaan molempia. Matalakasvuinen yövilkka on tavallinen sammaleisissa havumetsissä ja sen valkoiset, karvapeitteiset kukat aukeavat heinä-elokuussa. Kimalaisorhon erikoiset kukat muistuttavat pistiäisnaarasta, joka onkin ainoa hyönteinen, joka pölyttää kukan. Se viihtyy kosteassa ja kalkkipitoisessa maaperässä ja kukkii kesä-heinäkuussa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2018

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin


Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti ja Ahvenanmaan posti. Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.

Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin, laivapostiin, rautatiepostiin, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen postiin, onnettomuuspostiin, desinfioituun postiin, postisensuuriin, lunastuslähetyksiin, postitoimintojen automaatioon, postiagentuurien postinkäsittelymerkintöihin sekä virkapostiin ja postimaksutta kulkeneeseen postiin.

Uutena osa-alueena ovat postihistorian näyttelysääntöihin tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.

Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys. Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät (yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa). Tavoitteena yhdistyksellä on muun muassa edistää postihistorian tunnetuksi tekemistä.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info/nayttelyt.html (21.1.2018)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info/historia.html ja http://www.postihistoria.info/toiminnantavoitteet.html (21.1.2018)

Lisää luettavaa aiheesta:
Postihistoriallinen Yhdistys: www.postihistoria.info
Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) postihistorian komissio: www.fippostalhistory.com

torstai 18. tammikuuta 2018

Ystävyyden valoa vuoden 2018 ensimmäisissä postimerkeissä


Postimerkkivuosi alkaa 24. tammikuuta kolmella julkaisulla, joissa on hyvin edustettuna Pohjois-Suomi ja satumaailma. Taianomaiset ystävänpäivämerkit on suunnitellut rovaniemeläinen Leena Raappana-Luiro, ulkomaan ikimerkkeihin on valittu Lapin matkailun suosikit revontulet ja poro, ja Zacharias Topeliuksen juhlamerkkiä herkistää kuvitus sadusta Adalmiinan helmi. Ensipäivien vietto siirtyy Tampereelta takaisin Helsingin pääpostiin.

Ystävänpäivän postimerkkejä inspiroi taidehistoria


Vuoden 2018 ystävänpäiväpostimerkit on suunnitellut Lapin yliopiston lehtori Leena Raappana-Luiro. Värin ja valon täyteisissä kasvien kuvissa toistuu sydän-muoto, sillä koko toteutuksen idea lähti haavan lehdestä.


- Luova prosessi vei mukanaan, ja huomasin tavoittelevani mystistä, dramaattista ja samalla sadunomaista tunnelmaa. Sydämet muodostavat satumetsän kasvillisuutta, joka loistaa valoaan tummassa ympäristössä, Raappana-Luiro kertoo.

- Vaikka toteutin kuvitukset digitaalisesti, ammennan inspiraatiota taidehistoriasta. Ihailen 1600-luvun hollantilaisia kukkamaalauksia ja vanhoja luonnontieteellisiä kuvituksia, hän jatkaa.

Raappana-Luiro osallistui vuoden 2017 ystävänpäivän postimerkkien suunnittelukilpailuun, tuolloin voittajaksi valittiin pelkistetty Sininen sydän. Raappana-Luiron työt kuitenkin herättivät ihastusta raadissa ja yhteistyö Postin kanssa alkoi.

Ystävyys on valo -postimerkkivihossa on viisi kotimaan ikimerkkiä.

Lapin lumo hurmaa matkailijat


Joulupukin pääposti, Postin erikoismyymälä Rovaniemellä, saa vierailijoita ympäri maailman. Heitä ja kaikkia Suomesta hurmaantuneita matkailijoita ajatellen täydennetään ulkomaan ikimerkkien valikoimaa Stiina Hovin suunnittelemilla Lappi-aiheisilla postimerkeillä. Kahteen erilaiseen merkkiin on kuvattu matkailijoiden suosikit revontulet ja porot.


- Ulkomaalainen matkailija arvostaa Suomessa erityisesti puhtautta, luontoa sekä rauhaa ja turvallisuutta. Revontulten valtava suosio alkaa näkyä jo alkusyksystä, kun erityisesti aasialaisten asiakkaiden määrä alkaa kasvaa, ja sesonkia kestää aina sinne maaliskuun lopulle saakka, myyntiesimies Katja Tervonen Joulupukin pääpostista kertoo.

Lapin lumo -arkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä.

Sadun maailma Topeliuksen pienoisarkissa


Kirjailija Zacharias Topeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta. Topeliusta juhlistetaan Timo Berryn suunnittelemalla pienoisarkilla, jossa on Albert Edelfeltin maalaama henkilökuva vuodelta 1889 ja Rudolf Koivun maalaus Kätkyt ja enkelivartio Topeliuksen satuun Adalmiinan helmi.


- Merkissä olen keskittynyt tekemään kaunista tulkintaa kaikkien tuntemasta satusetä Topeliuksesta. Arkeissa käytetty henkilökuva on maalattu Topeliuksen ollessa Helsingin yliopiston rehtorina; asiaan vihkiytyneet tunnistavat tämän tärkeäksi kuvaksi. Kakkoskuva on valittu paitsi esteettisin, myös symbolisin perustein - sen voidaan tulkita edustavan Topeliusta laajemminkin kuin vain yksittäisen sadun kuvaa, Timo Berry sanoo.

Kahden kotimaan ikimerkin pienoisarkki julkaistaan 24. tammikuuta.

Ensipäivä Helsingin pääpostissa 24.1. kello 12-14


Ensipäivien vietto siirtyy Tampereelta takaisin Helsingin pääpostiin. Pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 24.1. kello 12-14. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Paikalla on myös Suomen postcrossingyhdistys esittelemässä postikorttiharrastusta.

Åbo Akademin syntymäpäivää juhlitaan omakuvapostimerkillä


Ensimmäisen sadan toimintavuotensa aikana Åbo Akademi on kasvanut pienestä alueellisesta yliopistosta kansainvälisesti tunnetuksi tutkimusyliopistoksi, jossa tehdään huippututkimusta sekä tekniikan ja biotieteiden alalla että ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten parissa.

Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi 24.1. ilmestyy Paula Salvianderin suunnittelema omakuvapostimerkki. Åbo Akademi 100 vuotta on kotimaan ikimerkki, jota myydään kymmenen kappaleen arkissa 17 euron hintaan (1,70 euroa/kappale). Merkki on myynnissä muun muassa Postin verkkokaupassa ja Turun pääpostissa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 17.1.2018

Kuvissa on uusien postimerkkijulkaisujen ensipäivänkuoret ja Åbo Akademin syntymäpäivää juhlistavan omakuvapostimerkin arkki.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Turengin erittäin modernia postihistoriaa


Alla olevissa kuvissa on Turengin erittäin modernia postihistoriaa, erittäin-sana siksi, että postileimat ovat tältä vuodelta. Postihistorian kerääminen voi siis kohdistua myös aivan uusiin kohteisiin, tässä tapauksessa leimaukset ovat kirjattujen kirjeiden kuiteilta.


Ylemmästä postileimasta erikoisen tekee se, että kirjattu kirje jätettiin asiamiespostiin 10.1.2018, mutta leimassa päivämääränä on 1.1.2018. Luultavasti kun leimasimen päivämäärää on muutettu yhdeksännen päivän jälkeen, on päivän kohdalle vahingossa muutettu 01 10:n sijasta eli numerot ovat menneet väärinpäin. Toisin sanoen erittäin moderni filateelinen erikoisuus.


Turenki on asukasluvultaan suurin Janakkalan kunnan taajamista.

Sata vuotta sitten -näyttely Postimuseossa Vapriikissa


Postimuseo avasi Vapriikin Galleriassa Sata vuotta sitten -näyttelyn 16.1. Näyttely kertoo postikorttien avulla historiasta ja kulttuurihistoriallisista ilmiöistä Suomessa ja Venäjällä. Mukana on sekä suomalaisten että venäläisten postikorttikeräilijöiden kokoelmia.

Pietarin alueella on jokia noin 300 kilometriä ja kaupungissa 20 kaivettua kanavaa. Nevajoen ylittää yhteensä kymmenen siltaa, joista kortissa Liteinyi-silta.

Näyttely koostuu erilaisista teemapareista. Yhteisiä teemoja ovat muun muassa sadan vuoden takaiset Helsingin ja Pietarin radan rautatieasemat sekä Saimaan kanava ja Pietarin joet ja kanavat. Esillä on myös historiallisia postikorttinäkymiä 1900-luvun alun Pietariin ja Tampereeseen. Myös venäläinen banja ja suomalainen sauna, venäläinen tee- ja suomalainen kahvikulttuuri sekä venäläinen pakkasukko ja suomalainen joulupukki vertautuvat postikorttitaiteen kautta.

Saimaan kanava vihittiin käyttöön 1856. Kanavan pituus Lauritsalasta Viipuriin on 58 kilometriä ja matkalla on 28 sulkua. Postikortin kuva on Tuohimäestä.

Hankkeen tarkoituksena on ollut tiivistää suomalaisten ja venäläisten postikorttiharrastajien välisiä suhteita ja alan erikoismuseoiden yhteistyötä. Näyttely on syntynyt Postimuseon, A.S. Popovin Viestinnän keskusmuseon, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n ja Pietarin postikorttikorttikeräilijöiden CLIO:n yhteistyönä.

Näyttelyyn liittyy Sata vuotta sitten -seminaari 20.1. Seminaarin teemana ovat vanhat postikortit ja postikorttien kerääminen Suomessa ja Venäjällä. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille Vapriikin kävijöille. Suomen Postikorttiyhdistys Apollo järjestää lisäksi näyttelyn yhteydessä sunnuntaisin klo 12-15 postikorttiklinikoita. Niissä tarjotaan opastusta ja ideoita muun muassa korttien tallettamisessa, keräilyssä ja esittämisessä. Klinikassa arvioidaan myös kävijöiden omia postikortteja.

Teetä on nautittu ainakin 5000 vuotta, ja se on kotoisin Kiinasta. Venäläisen seurueen teehetki samovaareineen on tallennettu 1900-luvun alun postikorttiin.

Seminaarin 20.1. ohjelma:
  • Klo 13 Tervetuloa museonjohtaja Kimmo Antila Postimuseo, Nina Vainio Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry, Lyudmila Bakayutova A.S. Popov Viestinnän keskusmuseo ja Vitaly Tretjakov, puheenjohtaja, Pietarin postikorttiyhdistys CLIO
  • Klo 13.30-14 Lyudmila Bakayutova, Fabergé Pietarissa: koruja ja filateliaa (esitelmä venäjäksi, lyhennelmä suomeksi)
  • Klo 14-14.30 Markku Laakso, Postikorttikulttuuri Suomessa sata vuotta sitten
  • Klo 14.30-15 Kahvitauko
  • Klo 15-15.30 Vitaly Tretjakov, Postikorttien keräily ja keräilyn historia Venäjällä (esitelmä venäjäksi, lyhennelmä suomeksi)
  • Klo 15.30-16 Kari Salonen, Tampere postikorteissa ja kaupunkipostikorttien keräily
  • Klo 16-16.20 Kysymyksiä ja keskustelua
  • Klo 16.30- Näyttelyyn tutustumista

Suomalaiset juovat yli kymmenen kiloa kahvia vuodessa. Postikortissa kahvitellaan metsätyökämpällä Kuhmossa. Valokuvaaja Mauno Mannelin.

Sata vuotta sitten -näyttely museokeskus Vapriikissa 16.1.–18.2.2018. Vapriikin osoite on Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 15.1.2018

torstai 11. tammikuuta 2018

Sukellusveneiden historiaa postimerkeillä



Postimuseo esittelee Vapriikin kokouskäytävällä pienoisnäyttelyn Altavastaajan aseesta globaaliksi tuhoajaksi – sukellusveneen historia postimerkeillä. Näyttelyssä on esillä kaikki maailmalla julkaistut sukellusvenepostimerkit vuoteen 2014 saakka ja se on esillä 25.2.2018 saakka.

Näyttely keskittyy sukellusveneen toimintakyvyn, aseiden ja käyttötarkoitusten kehitykseen, tekniikan kehityksen mukaisessa aikajärjestyksessä.


Sukellusveneen sotilaallinen käyttö on merialueen valvontaa ja tiedustelua, asevaikuttamista, suojelutoimintaa, erikoisjoukkojen tukemista ja saartotehtäviä. Sukellusveneellä voi tuhota laivoja, sukellusveneitä puolestaan tuhotaan torpedoilla tai tykkitulella. Aseiden kehittyessä käyttöön ovat tulleet myös erityyppiset ohjukset ilmatorjuntaohjuksista risteilyohjuksiin ja mannertenvälisiin strategisiin ydinohjuksiin maalla sijaitsevia maaleja vastaan.


Merivoimien kaikista taistelualuslajeista sukellusveneillä on laajimmat toiminta- ja kykymahdollisuudet.

Näyttely perustuu kommodori evp, ST Kai Varsion postimerkkikokoelmaan ”Maailman suurin laivasto-osasto”, jonka pohjalta Varsio on väitellyt sotatieteiden tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 2015.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 11.1.2018

tiistai 9. tammikuuta 2018

Kesfilaan ehtii vielä ilmoittautua – Toimi nopeasti!



Jyväskylässä 7.–8. huhtikuuta järjestettävän Kesfila 2018 -näyttelyn ilmoittautumisaikaa on jatkettu 15.1. saakka. Kannattaa siis toimia nopeasti, jos haluaa kokoelmansa mukaan tämän vuoden ainoaan kansalliseen näyttelyyn!

Näyttelyn säännöt ja ilmoittautumislomake löytyvät Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilta osoitteesta https://filatelistiforum.org ja Kesfila 2018:n verkkosivuilta osoitteesta www.freewebs.com/kesfila.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://filatelistiforum.org (9.1.2018)

Kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

maanantai 8. tammikuuta 2018

Postimuseossa kävijäennätys


Museokeskus Vapriikissa on Postimuseon lisäksi Tampereen luonnontieteellinen museo, Tampereen kivimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Mediamuseo Rupriikki, Suomen Pelimuseo ja Nukkemuseo. Vapriikki löytyy osoitteesta Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere. Lähde: Museokeskus Vapriikki: http://vapriikki.fi/museo/ (8.1.2018).

Postimuseo saavutti vuonna 2017 kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, 173 019 kävijää. Postimuseon muutto Tampereelle ja näyttelytoiminnan liittäminen osaksi tänä vuonna Vuosisadan museon palkinnon saanutta museokeskus Vapriikkia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Postimuseon näyttelytoiminnassa vuosi oli poikkeuksellisen vilkas ja kansainvälinen. Viime keväänä esillä olleet kuningatar Elisabet II:n kokoelman ainutlaatuiset filateeliset aarteet ja Postimuseon omat aarteet kiinnostivat yleisöä. Myös lapsille suunnattu Merkillinen seikkailu ja loppuvuodesta avattu Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely ovat olleet suosittuja. Lisäksi Postimuseo esitteli vuoden mittaan useita pienoisnäyttelyitä.

Postimuseo tuotti Suomen suurlähetystöissä ja eri näyttelytiloissa maailmalla 100 Wishes from Finland -näyttelyn, joka kiersi Kööpenhaminassa, Brysselissä, Lontoossa, Canberrassa, Kuala Lumpurissa ja Kiovassa.

Myös tapahtumatoiminnassa vuosi oli vilkas. Erityisen kiitelty oli Merkitykselliset kirjeet -esitys, jossa näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine lukivat suomalaisten lähettämiä koskettavia kirjeitä musiikin lomassa. Yhteistyössä Suomen Filatelistiliiton ja Suomalaisen filatelian edistämissäätiön kanssa Postimuseo järjesti kansainvälisen Finlandia 2017 -postimerkkitapahtuman Tampere-talossa toukokuussa. Tapahtumassa vieraili viiden päivän aikana noin 9000 kävijää yli 40 maasta.

Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely jatkuu Postimuseossa 4.11.2018 saakka. Näyttelyn yhteyteen on luvassa vilkasta tapahtumatoimintaa, kuten punkfestarit 3.2. sekä Arto Nybergin ja Leena Lehtolaisen punkmuistelutilaisuudet 28.2. ja 24.4. Suomalaisia ja venäläisiä postikortteja rinnastava näyttely Sata vuotta sitten on esillä 16.1.–18.2. Loppuvuosi menee joulun hengessä, kun esittelyyn tulee taitelija Marjaliisa Pitkärannan joulukuvastoa.

Lähde ja teksti:
Postimuseon tiedote 8.1.2018

Kuva:
Aapo Korte

lauantai 6. tammikuuta 2018

Kesfila 2018 -näyttelyssä asiantunteva tuomaristo


Kansallinen postimerkkinäyttely Kesfila 2018 järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 7.–8. huhtikuuta, lauantaina ja sunnuntaina. Samanaikaisesti Jyväskylän Paviljongissa on myös Kädentaito-, Hyvinvointi- ja Antiikkimessut. Paviljongissa on näin kokonaisvaltainen iso messutapahtuma koko perheelle. Kiinnostavaa katsottavaa ja tutustuttavaa on molempina päivinä. Kannattaa tulla koko perheen voimin Jyväskylän Paviljonkiin!

Kesfila 2018 -postimerkkinäyttelyn järjestää Keski-Suomen Filatelistiseura, joka täyttää näyttelyvuonna kunnioitettavat 80 vuotta. Kuvassa on Keski-Suomen Filatelistiseuran 80-vuotislogo.

Näyttelyssä ovat hyvät, asiantuntevat sekä kannustavat tuomarit, jotka osaavat ohjata kokoelman kehittämistä oikeaan suuntaan henkilökohtaisessa palautetilaisuudessa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Jussi Murtosaari, joka on perinteisen filatelian luokan FIP-tuomari ja jolla on myös kansallisen tason postihistorian tuomarioikeus. Toisena FIP-tason tuomarina on Ari Muhonen postihistorian osalta ja hän on pohjoismaisella tasolla myös kirjallisuusluokan tuomari. Pohjoismaisen tason tuomareita ovat myös Jukka Mäkipää perinteisessä luokassa, Jukka Sarkki perinteisessä luokassa ja leimamerkkiluokassa sekä Petteri Hannula postihistorian luokassa ja kansallisella tasolla kirjallisuusluokassa. Pohjoismaisen tason tuomareita on vielä Seija-Riitta Laakso postikorttiluokassa ja kansallisella tasolla aihefilatelian luokassa. Kansallisen tason tuomareina ovat vielä Jarkko Leppänen aihefilatelian luokassa ja Allan Pihl postikorttiluokassa.

Tuomariston jakautuminen eri luokkiin selviää osallistuvien kokoelmien ratkettua. Tuomaristo koostuu siis todella vahvoista osa-alueidensa osaajista. He ovat myös tuomareita, jotka kiertävät niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin näyttelyissä tuomaritehtävissä. Silloin kokoelman tunnetuksi tekeminen heille näyttelyssä ja heidän hyvät neuvonsa palautekeskustelussa ja sitä kautta kokoelman kehittäminen myös parantaa tulevissa näyttelyissä kokoelman kehittymistä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Kesfila 2018 -näyttely

torstai 4. tammikuuta 2018

Näyttelyfilatelia tarvitsee railakkaita irtiottoja


Postimerkkinäyttelyiden näyttelyluokkien nimiä ja sääntöjä ”viilataan” aina silloin tällöin. Mielestäni sen sijaan pitäisi keskittyä kehittämään kokonaan uusia näyttelyluokkia, jotka ovat erityisesti ns. suuren yleisön mieleen.

Ehdotukseni uusiksi näyttelyluokiksi ovat vapaa filatelialuokka ja vapaa postikorttiluokka. Kyseessä olisivat näyttelyluokat, joihin ei olisi juurikaan muita sääntöjä kuin että toisessa luokassa esitetään filateelisia kokoelmia ja toisessa luokassa postikorttikokoelmia. Palkinnot jaettaisiin kuten urheilukilpailuissa eli luokkien kolmelle parhaalle kokoelmalle. Palkinnot eivät olisi kuitenkaan säiliökirjoja tms., vaan esimerkiksi näyttäviä taide- ja lasiesineitä.

Kokoelmien arviointiin ei käytettäisi tuomaristoa, vaan parhaat kokoelmat selviäisivät yleisöäänestyksellä. Yleisöäänestys ei kuitenkaan rajoittuisi itse postimerkkinäyttelyyn, vaan kokoelmat olisivat skannattuina esillä Internetissä, ja kuka tahansa netin käyttäjä voisi käydä äänestämässä parhaiksi arvioimiaan kokoelmia.

Miksi yleisöäänestys ja miksei varsinaisia sääntöjä? Siksi, että tällä tavalla näytteilleasettajat joutuisivat nimenomaan rakentamaan kokoelmansa suurta yleisöä varten, ja varsinaiset säännöt vain rajoittaisivat näytteilleasettajien mielikuvitusta. Postimerkkinäyttelyiden kävijät arvostavat todennäköisesti enemmän perinteiseen tapaan rakennettuja kokoelmia, mutta netin käyttäjät saattavat hyvinkin arvostaa uutta ja railakasta ilmettä, kuten punaisia kokoelmalehtiä, erikoista ja taiteellista kohteiden asettelua sekä railakkaita irtiottoja tavallisesta näyttelyfilateliasta.


maanantai 1. tammikuuta 2018

Filatelian termejä: Omakuvapostimerkki


Pohjoismaista Nordia 2006 -postimerkkinäyttelyä varten teetetty omakuvapostimerkki.

Omakuvapostimerkillä tarkoitetaan postimerkkiä, johon on mahdollista saada oma kuva-aiheensa. Tavallisesti omakuvapostimerkki on hinnaltaan kalliimpi kuin tavallinen, saman postimaksun sisältävä ns. normaali postimerkki. Omakuvamerkkejä tilaavat sekä yritykset että yksityishenkilöt.

Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki.

Omakuvapostimerkkejä myyvät jo useat eri postihallinnot, esimerkiksi Suomen ja Ahvenanmaan postit. Painotekniikan nopea kehittyminen on mahdollistanut sen, että postimerkkejä voidaan painaa yhdestä kuva-aiheesta pienikin määrä. Myynnissä on ollut myös postimerkkiarkkeja, joissa arkin reunaan voi painattaa oman kuva-aiheensa – tällöin ei ole kuitenkaan kyse omakuvapostimerkistä, koska oma kuva-aihe painetaan arkin reunaan, ei itse postimerkkiin.

SNFL:n eli Suomen Nuorisofilatelistiliiton omakuvapostimerkki vuodelta 2004.